Pekka Turusen uutuusteoksessa Operaatio Kaleva (Atena) kerrotaan jatkosodan suurimmasta kaukopartio-operaatiosta. Maaliskuussa 1944 kaikkiaan 189 kaukopartiomiestä – sotilaista kovimpia – suuntasi Vienan Karjalaan tehtävänään tuhota viholliskylät, joista Kainuun siviilejä terrorisoitiin.
Operaatio epäonnistui. Kustantajan mukaan sen ”kohtalo on vastapainoa kaukopartioiden sankaritarinoille”.
Kalevan miehet tekivät silti melkoisen sankaritarinan vihollisen Suopasvaaralla.
Osasto Kaleva jakaantui kahteen osapartioon. Toista johti kapteeni Matti Raipala (1912-1988), josta myöhemmin tuli kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja ja Turun pohjoisen eli Satakunnan ääniharava.
Suopasvaaran tehtävä oli dramaattinen. Piti tuhota vihollisen ilmavalvontatukikohta. Raipalan kaukopartiomiehiä vastassa oli koulutettuja ja motivoituneita Neuvostoliiton rajavartioston joukkoja.
Vihollinen hallitsi tulella aluetta ilmavalvontatalon ympärillä. Suomalaiset olivat pahassa pinteessä ja muutama oli jo kaatunut.
Tällöin ”tulen piiskatessa ilmaa” ylikersantti Olavi Paukkunen onnistui syöksymään sivusuunnassa ja antamaan kasapanoksen sotamies Ernesti Vainiolle. Tämä oli menestyksekäs painonnostaja, kiekonheittäjä ja kuulantyöntäjä.
Vainio paiskasi kahden kilon kasapanoksen ilmavalvontatalon ikkunasta. Räjähdyksen voima lennätti katolla olleen ilmavalvontalavan osia taivaalle.
– Sen katolla oli teline, jossa oli vartiomies, ja se lensi korkealle (nauraa). Se oli julma paukku. Joku rajakersantti hyökkäsi mutta kaatui saman tien aivan minun vieressäni. Vihollisella oli räjähtäviä luoteja. Ensin metsässä räjähteli ja sitten joka puolella ammuttiin, mukana ollut korpraali Vilho Petäjäniemi kertoi 2002.
Kirjan mukaan ilmavalvontatalon räjäytys oli ”ehdottomasti tarunhohtoisin” osasto Kalevan toimista.
– Yksi osaston tavoitteista toteutui, ja hyökkääjät pääsivät vetäytymään tukalasta tilanteesta. Nämä vaatimattomat miehet eivät tuoneet itseään ja tekojaan esille, ja heidän sankaruutensa on säilynyt tähän saakka tuntemattomana jopa asianharrastajille, uutuusteoksessa todetaan.
Agronomi Matti Raipala toimi sodan jälkeen maanviljelijänä ja mehiläishoitajana kotitilallaan Hämeenkyrössä, jossa hänellä oli myös saha. Kolminkertainen presidentin valitsijamies istui eduskunnassa neljä kautta tultuaan ensi kertaa valituksi 1954.
#Tänäpäivänähistoriassa 1.7.1943: Päämajan kaukopartioiden johtamista & huoltamista tehostamaan perustetaan Erillinen Pataljoona 4 ja ent. kaukopartio-osastoista tulee nimellisesti sen 4 komppaniaa. Kovia poikia olivat – yhdeksästä tuli @MRitarit #jatkosota #himmetäeimuistotsaa pic.twitter.com/zj05SHTlPm
— Sotaveteraaniliitto (@sotaveteraanit) July 1, 2020
