Työministeri Jari Lindström (sin.) toteaa hallituksen valmistelleen niin sanotun omatoimisen työnhaun mallia, jossa työnhakijan pitäisi hakea vähintään neljää työmahdollisuutta kuukaudessa.
– ”Höpöhöpö”-hakemukset eivät kelpaisi. Työnhakijaan luotettaisiin ja ellei muuhun ole aihetta, työvoimaviranomainen ja palveluntuottajat kävisivät hakemuksia läpi vain muun palvelun yhteydessä. Esimerkiksi mietittäessä sitä, miksi työnhaku ei tuota tuloksia ja kuinka työnhakijaa voidaan auttaa asiassa. Samalla luovuttaisiin siitä, että työnhakijan on karenssin uhalla oltava jatkuvasti valmis hakemaan TE-toimiston tarjoamaa työtä, Lindström toteaa MTV:n kolumnissaan.
Mallissa otettaisiin ministerin mukaan huomioon työnhakijan mahdollinen työkyvyttömyys ja alueen työmarkkinatilanne.
– Malli tarjoaisi aktiiviselle, parhaansa yrittävälle työnhakijalle nykyiseen verrattuna merkittävästi vapautta valita, mitä työtä hakee. Joten totean tämän uudestaan: lähtökohtaisesti luotetaan työnhakijaan, Lindström sanoo.
SAK on pitänyt ongelmallisena tilannetta, jossa työvoimaviranomainen tapaisi vain tukea työnhaussa ja työllistymisessä tarvitsevat työnhakijat. Keskusjärjestön esittämässä työllistymisturvamallissa kaikki työnhakijat olisi tavattava myös paikan päällä, mistä koituisi Linströmin mukaan lisäkustannuksia.
Hän huomauttaa TE-toimistojen saaneen jo vahvistuksia viime vuosien aikana.
– Työttömyysturvaa saavan velvollisuus on hakea työtä ja TE-toimiston tarjoamat palvelut tukevat tätä, tästä olen SAK:n kanssa samaa mieltä. Siksi hallitus nimenomaisesti on lisännyt TE-toimiston henkilöstöä. Ensin vuoden 2017 alussa, kun työttömien haastattelut päätettiin toteuttaa kolmen kuukauden välein, ja viimeksi vuonna 2018, kun aktiivimalli tuli voimaan, Jari Lindström sanoo.
– Henkilökohtaista palvelua on parasta kohdistaa niille, jotka ovat eniten sen tarpeessa. Kyse on resurssien tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta, työministeri jatkaa.
Porrastetut karenssit
Hallituksen valmistelemassa omatoimisen työnhaun mallissa nykyiset karenssit on porrastettu ja ensimmäisen mahdollisen laiminlyönnin yhteydessä ainoa seuraamus olisi muistutus työnhaun ja työttömyysturvan pelisäännöistä.
Porrastus tarkoittaa sitä, että vasta ei-toivotun menettelyn toistuessa seuraamusten ankaruus kasvaa.
– Jossakin tulee vastaan raja, jonka kuluttua täysin passiivisen työnhakijan täytyy menettää työttömyysturvaoikeutensa kokonaan. Kuukauden viive seuraamuksissa siirtäisi tätä rajaa eteenpäin. Mielestäni porrastettu seuraamusjärjestelmä varoituksineen olisikin riittävä: oikeudenmukainen ja estäisi tietämättömyydestä tai erehdyksestä johtuvat etuuden menetykset, Lindström toteaa.
