Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan Suomessa kasvaa nykyään yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten. Järeitä puita on tällä hetkellä eniten eteläisimmän Suomen metsissä toisin kuin 1920-luvulla, jolloin niitä löytyi enemmän pohjoisesta.
Puuston tilavuus on Suomessa kasvanut 1920-luvulta lähtien 70 prosenttia, ja metsät ovat tihentyneet koko maassa. Samalla erikokoisten ja -ikäisten puiden määrät ovat muuttuneet.
– Etelässä varsinkin keskikokoisten sekä suurten mäntyjen ja kuusten määrät ovat huomattavasti lisääntyneet. Maan keski- ja pohjoisosissa eniten ovat lisääntyneet pienet ja keskikokoiset männyt sekä pienet lehtipuut, kertoo Luken johtava tutkija Harri Mäkinen tiedotteessa.
Tämä johtuu Luken mukaan muutoksista maankäytössä, maaseudun elinkeinoissa ja metsien käsittelyssä. Myös ilmastonmuutos on kiihdyttänyt puiden kasvua niin, että tietynkokoiset puut ovat nyt nuorempia kuin aikaisemmin.
Vanhojen maan- ja metsänkäyttömuotojen, kuten kaskeamisen ja tervanpolton, loppumisen jälkeen puuston määrä on hitaasti lisääntynyt. Suurimmat muutokset metsänhoidossa ajoittuvat 1960- ja 1970-luvuille.
Harvennushakkuissa ja metsien uudistamisessa on suosittu havupuita, minkä takia keskikokoisten ja järeiden lehtipuiden määrä on muuttunut vähemmän kuin havupuiden määrä.
Maan keski- ja pohjoisosissa läpimitaltaan 10–20 senttimetriä paksujen mäntyjen lukumäärä on lisääntynyt voimakkaasti. Tämä johtuu männyn suosimisesta metsänuudistamisessa sekä mäntyvaltaisten ojitusalueiden kehityksestä. Etelä-Lapissa kookkaat, läpimitaltaan yli 30 senttimetriä paksut männyt ovat vähentyneet runsaiden hakkuiden seurauksena.
Vanhojen puiden määrissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia 1970-luvulta lähtien. Vielä 1970-luvun alussa metsissämme oli noin 829 miljoonaa vähintään 150 vuoden ikäistä puuta. 2010-luvulla niitä on noin 800 miljoonaa.
