Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. LEHTIKUVA/HANNU RAINAMO

Henkirikosten määrä kääntyi nousuun

Henkirikollisuuden yli 20 vuotta jatkunut yhtäjaksoinen väheneminen päättyi.

Viime vuonna poliisin tietoon tuli 95 uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Kasvua edellisvuoteen oli 28 prosenttia. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,7.

Henkirikosten määrä kasvoi siten viime vuonna selvästi edellisvuoden tasosta, mutta oli edelleenkin alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli 20 vuotta jatkunut yhtäjaksoinen väheneminen kuitenkin päättyi, kertoo Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

Henkirikosseurannan ennakkotietojen mukaan surmattujen naisten määrä oli viime vuonna 13 prosenttia pienempi, mutta surmattujen miesten määrä puolestaan 73 prosenttia suurempi kuin vuonna 2017.

Rikollisuuden kasvu näyttäisi tapahtuneen pääasiassa syntyperäisten suomalaismiesten keskinäisessä väkivallassa, johon liittyy alkoholi.

Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2010–2017 aikuisten välisissä henkirikoksissa 59 prosentissa kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa ja 78 prosentissa rikoksista ainakin yksi osapuolista oli humalassa.

Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies, 43 prosenttia uhreista. Seuraavaksi yleisimmät ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkilön surmaama mies (11 %).

Vuosina 2010–2016 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 60 prosenttia oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 32 prosenttia oli ollut rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. 37 prosenttia oli ollut elämänsä aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta.

Henkirikollisuuden maakunnalliset tasoerot ovat viime vuosina supistuneet. Korkeimmat rikollisuustasot löytyivät vuosina 2010–2017 Lapista, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Savosta, matalimmat puolestaan Ahvenanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Kaikissa maakunnassa henkirikosten asukaslukuun suhteutettu vuotuinen keskitaso alitti jaksolla kolme surmattua 100 000 asukasta kohden.

Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin yhdeksänneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden ryhmässä. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien korkealla rikollisuustasolla.

Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta.

Henkirikoksista vuosina 2010–2016 epäillyistä 83 prosenttia vastaan nostettiin syyte ja 71 prosenttia tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista 94 prosenttia sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Ajanjaksolla taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 10 vuotta 3 kuukautta ja naisten 9 vuotta 3 kuukautta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt