”Hän ei tullut vain olemaan” – ahkeran irakilaismiehen tie tyssäsi työvoiman tarveharkintaan

Turvapaikkaprosessin ajan Moataz Jalal ehti työskennellä lähes vuoden helsinkiläisessä ravintolassa.

Irakilainen Moataz Jalal on yksi Suomeen syksyllä 2015 tulleista turvapaikanhakijoista, joka on onnistunut vaikeuksien kautta löytämään itselleen työpaikan. Hän ehti työskennellä lähes vuoden helsinkiläisessä ravintolassa odottaessaan turvapaikkaprosessinsa käsittelyä eri oikeusasteissa.

Turvapaikanhakija saa tehdä palkkatyötä joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hän on hakenut turvapaikkaa.

Lopulta Korkein hallinto-oikeus katsoi, etteivät kansainvälisen suojelun edellytykset Moataz Jalalin kohdalla täyttyneet. Pian tämän jälkeen ilmeni, ettei hänen ole mahdollista saada myöskään hakemaansa työntekijän oleskelulupaa, vaikka työsuhde oli vakituinen ja palkkaus kohdallaan.

”Ei voida vakuuttua siitä, että kyseiset työtehtävät edellyttävät sellaista erityisosaamista, jonka mukaista työvoimaa olisi tarkoituksenmukaista hakea EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta työmarkkinoilta”, katsotaan TE-toimiston kielteisessä osapäätöksessä, jonka Maahanmuuttovirasto on vahvistanut.

Työntekijän oleskelulupa tyssäsi Moataz Jalalin kohdalla EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaan. Asiaan, josta väännettiin viime hallitusneuvotteluissa kättä. Kyse on siitä, että ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa rekrytoitaessa työnantajan pitäisi pystyä osoittamaan, ettei vastaavaa kotimaista työvoimaa ole tarjolla.

Kokoomus ja keskusta olisivat halunneet luopua tarveharkinnasta helpottaakseen ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Perussuomalaiset kuitenkin vastusti ja nykyinen käytäntö jäi pääosin voimaan.

– En odottanut tätä. Minusta tuntuu todella epäreilulta, kuvaa Moataz Jalal hämmentyneenä tuntemuksiaan tuoreessa Nykypäivä-lehden haastattelussa. Hän oli ehtinyt työskennellä jo lähes vuoden vakituisessa työsuhteessa Helsingin Kalliossa sijaitsevassa ravintolassa.

Moataz Jalal on maksanut työstään verot Suomeen ja kokee tehneensä paljon suomalaisen yhteiskunnan eteen.

– Luulin, että olisin jo tehnyt tarpeeksi saadakseni jäädä tänne.

”Hän on tehnyt rajusti töitä”

Helsingin Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki muistaa Moataz Jalalin alusta saakka positiivisena, aktiivisena ja yhteistyökykyisenä turvapaikanhakijana.

Heti ensimmäisenä aamuna herätessään Lauttasaaren kirkon hätämajoitustiloista syksyllä 2015 hän oli kysynyt: miten voisi auttaa? Hyvää englantia puhuva turvapaikanhakija pääsikin toiminaan tulkkina, jotta monet käytännön asiat saatiin hoidettua, kun kirkon tiloihin oli majoittunut 110 turvapaikanhakijaa.

Päästyään sittemmin jo työelämään kiinni, Moataz Jalal on jatkanut myös monenlaisissa vapaaehtoistöissä. Hän loi myös turvapaikanhakijoiden kotoutumiseen keskittyvän Refuhome ry:n koulukiertueen, jossa hän on kiertänyt suomalaisissa kouluissa kertomassa turvapaikanhakijoista.

– Hän on tehnyt rajusti töitä sen eteen, että hän voisi kotiutua Suomeen. Hän ei ole tullut tänne vain olemaan, vaan mukaan rakentamaan tätä meidän yhteiskuntaa. Hän on löytänyt ratkaisuja aika tiukoissakin paikoissa pärjätäkseen omillaan, summaa Rintamäki näkemyksensä miehestä.

Työnantaja pitää ratkaisua käsittämättömänä

Moataz Jalalin esimiehelle, ravintola Siltasen ravintolapäällikkö Mikko Hyypiälle viranomaisten kielteinen päätös oleskelulupaan johtuen EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta tuli ”täysin puun takaa”.

– Onhan tämä käsittämätöntä, että minun pitäisi lähteä etsimään hyvää työntekijää ympäri Eurooppaa, kun minulla on täällä jo valmiiksi sellainen töissä, Hyypiä hämmästelee

Hyypiä kuvaa Moataz Jalalin cv:tä ja työkokemusta hotelli- ja ravintola-alalta kattavaksi.

– Hän osoittautui myös jo ihan alkumetreillä erittäin ahkeraksi ja sopeutui hyvin työyhteisöön. Hänestä tuli hyvä ystävä monelle meistä aika lyhyessä ajassa.

Hyypiä päätti vakinaistaa Moataz Jalalin muutaman viikon työkokemuksen jälkeen viime vuoden kesäkuussa. Hän korostaa, että toistakymmentä vuotta ravintola-alan esimiehenä toimittuaan ja nähtyään monenmoista, ”palkkausmotiivini eivät ole todellakaan turhia”.

– Huomasin, että hänestä oli erittäin suurta hyötyä aika monessakin asiassa. Hän oli kielitaitoinen ja hänellä oli ymmärrystä erilaisista kulttuureista, mikä on etu järjestyksen valvontaankin liittyvissä tehtävissä.

Ravintolasta on oltu yhteyksissä TE-viranomaisiin ja pyritty löytämään ratkaisua Moataz Jalalin oleskeluluvan esteeksi nousseeseen tarveharkintaan. Moataz Jalal ei saa kuitenkaan toistaiseksi työskennellä ravintolassa ja odotti haastatteluhetkellä karkotuspäätöksen toimeenpanoa Irakiin.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan viime vuonna 57 turvapaikanhakijana ollutta sai myönteisen päätöksen työntekijän oleskelulupaan. Kielteisen päätöksen sai 88.

Maahanmuuttovirastosta arvioidaan Nykypäivälle, että valtaosaa kielteisistä päätöksistä selitti EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta.

”Myönteistä, jos he ovat löytäneet pysyvän työpaikan”

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ei halua ottaa kantaa Moataz Jalalin tapaukseen tuntematta sen yksityiskohtia, mutta kannattaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan purkamista. Hän pitää käytäntöä byrokraattisena ja tarpeettomana.

– Jos yritys on löytänyt mielestään sopivan ja pätevän työntekijän, joka haluaa yrityksessä työskennellä, työsuhteessa noudatetaan Suomen lakeja ja voimassa olevia työehtosopimuksia, niin tämän pitäisi riittää työsuhteen solmimiseksi, Zyskowicz katsoo.

Zyskowiczin mielestä on hyvä, että turvapaikanhakijoiden tulon myötä hallintokäytäntöä lievennettiin Suomessa niin, että työntekijän oleskelulupaa on mahdollista hakea myös täältä käsin.

Hänestä on hyvä, jos kielteisenkin turvapaikkapäätöksen saaneet voisivat löytää paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta saamalla oleskeluluvan työnteon kautta.

– Sehän on sekä heidän itsensä että suomalaisen yhteiskunnan kannalta myönteinen asia, jos he ovat löytäneet itselleen pysyvän työpaikan ja voisivat sillä perusteella jäädä maahan. Se on minusta win-win-win-tilanne: kyseisen ihmisen oma etu, yrityksen etu ja myös koko yhteiskunnan etu, Zyskowicz näkee.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta voi johtaa Zyskowiczin mukaan kuitenkin siihen, että suomalainen yhteiskunta menettää hyviä työntekijöitä.

– Voi käydä niin, että esimerkiksi tämä puheena ollut turvapaikanhakija ei työllisty, mutta ei kukaan muukaan siihen työpaikkaan työllisty, hän pohtii.

Väärinkäytösten riskit tiedostettava

Riskejä liittyy toki siihen, ettei kaikilla työpaikoilla välttämättä noudateta Suomen lakeja ja voimassa olevia työehtosopimuksia. Näitä on jo julkisuudessakin tullut ilmi liittyen turvapaikanhakijoita työllistäneisiin eri tahoihin.

Entä sitten riskit liittyen siihen, että työntekijän oleskeluluvasta muodostuisi automaattinen kiertotie kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille?

– Tähänkin liittyvät riskit pitää toki tiedostaa. Jos ne realisoituvat, silloin on syytä palauttaa hallintokäytäntö, jonka mukaan työntekijän oleskelulupaa on haettava aina lähtömaassa, katsoo Zyskowicz.

Kommentit