Elintarviketeollisuus, pakkausala ja kaupan ala ovat tehneet materiaalitehokkuuden sitoumuksen, jolla vähennetään ruokahävikkiä, kehitetään pakkausten ympäristöystävällisyyttä ja lisätään materiaalien kierrätystä, kertoo valtio-omisteinen energiakonsultointiyhtiö Motiva.
Materiaalitehokkuuden sitoumus asettaa raamit elintarvikealan yhteisille tavoitteille, mutta käytännössä kukin sitoumuksen allekirjoittanut yritys valitsee keinot tavoitteisiin pääsemiseksi itse.
– Tämä on sitovaa lainsäädäntöä toimivampi keino vähentää hävikkiä. Yrityksillä on koko kirjo erilaisia keinoja käytössään oman toimintansa kehittämiseksi. Sitoumus kannustaa myös innovatiiviseen yhteistyöhön elintarvikealan yritysten välillä. Päivittäistavarakaupassa hävikki on suuri kustannuskysymys, joten meillä on myös taloudellinen kannuste tehdä parhaamme hävikin vähentämiseksi, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo tiedotteessa.
Päivittäistavarakauppa on sitoutunut vähentämään ruokahävikkiä vähintään 13 prosenttia vuoden 2016 tasosta ja nostamaan kierrätysasteensa 78 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Elintarviketeollisuus asettaa omat tavoitteensa vuoden 2019 loppuun mennessä.
Myynnin volyymissä mitattuna jo yli 90 prosenttia päivittäistavarakaupan toimijoista on mukana sitoumuksessa, joten Motiva arvioi, että ruokahävikin ja jätteiden määrä tulee sitoumuksen myötä vähenemään päivittäistavarakaupan alalla kokonaisuudessaan.
– Sitoumustoiminta tarjoaa alustan parhaiden käytäntöjen välittämiselle alan toimijoiden kesken. Hävikin minimointi on toki kilpailutekijä, mutta on koko alan etu, että uudet toimivat innovaatiot saadaan leviämään mahdollisimman nopeasti, toteaa johtava asiantuntija Paula Eskola Motivasta.
Kaupan alalla keskeinen keino hävikin synnyn ehkäisyssä on Motivan mukaan myynnin mahdollisimman tarkka ennakointi ja kysyntää vastaava tilaaminen. Myös vanhenevien tuotteiden myynti alennuksin ja sunnuntaiaukioloajat ovat vähentäneet hävikkiä.
Teollisuudessa elintarvikejätettä ja hävikkiä vähennetään muun muassa tuotteita ja tuotantoprosesseja kehittämällä. Hyödyntämiskelpoisia jakeita ohjataan edelleen raaka-aineiksi bioenergian ja rehujen valmistukseen. Lisäksi sivuvirroista kehitetään uusia tuotteita.
