Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Timo Aro sanoo Helsingin Sanomille, että koronaepidemialla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia Suomen aluekehitykseen.
Väestöennusteiden mukaan kaupungistuminen jatkaa voimistumistaan ja Suomen väestö asuu jatkossa entistä tiiviimmin Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla. Muualla maassa väestö puolestaan vähenee. Aro uskoo, että koronaepidemian seurauksena ihmiset haluavat asua nykyistä kehitystä väljemmin ja muuttavat esimerkiksi kasvukeskusten lähikuntiin.
– Kun tästä kriisistä tullaan ulos, niin parhaiten pärjäävät muutoksessa nykyisten kasvukeskusten lisäksi kaupunkien kehysalue ja kaupunkien läheinen maaseutu, siis sellaiset kaupunkien läheisyydessä olevat alueet, joissa yhteydet toimivat ja liikkuminen on helppoa, Aro sanoo Helsingin Sanomille.
Timo Aron mukaan tällainen aluekehitys voi tuoda väestönkasvua suurten kaupunkien vieressä oleviin pieniin kuntiin. Hänen mukaansa Turussa voitaisiin nähdä Kaarina-ilmiö ja Tampereella Lempäälä-ilmiö.
– En tarkoita, etteikö suurten kaupunkien voittokulku jatkuisi tästä eteenpäin, mutta kaupunkien läheisyydessä olevat kunnat pystyvät entistä enemmän houkuttelemaan tilalla, luonnolla, väljyydellä. Se olisi 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiö. Minusta siihen on mahdollisuus, Aro toteaa.
Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio sanoo HS:lle, että koronakriisin vaikutukset aluekehitykseen riippuvat sen kestosta. Jos kriisi jää lyhyeksi, sillä ei Moision mukaan ole suurta vaikutusta Suomen aluekehitykselle. Hänen mukaansa koronakriisin tulisi olla pitkäkestoinen, jotta se vaikuttaisi merkittävästi Suomen aluekehitykseen.
– Koronakriisin tulisi olla pitkä ja raju, jotta se kykenisi murtamaan ne kaupungistumista kiihdyttävät yhteiskunnalliset voimat, joiden kasvuntavoittelu perustuu muun muassa kuluttamisen ja rakentamisen edistämiseen Kiinassa, Suomessa ja muualla, Moisio sanoo Helsingin Sanomille.
