Aluevaalien ennakkotietojen mukaan valituista aluevaltuutetuista jopa 77 prosenttia on istuvia kunnanvaltuutettuja.
Ilman aluevaltuutettua jääviä kuntia on ennakkotietojen mukaan 16 prosenttia eli 51 kuntaa. Näistä 40 on alle 5[nbsp]000 asukkaan kuntia. Asukasluvultaan suurin kunta ilman aluevaltuutettua on vajaan 16[nbsp]500 asukkaan Akaa Pirkanmaalta.
– Suomen ensimmäisissä aluevaltuutetuissa on paljon samaan aikaan kunnanvaltuutettuna toimivia. Kerroimme ennen vaaleja, että jopa joka kolmas ehdolla ollut oli istuva kunnanvaltuutettu. Moni kunnanvaltuutettuna toimiva innostui aluevaaliehdokkuudesta, joten heidän erittäin suuri osuutensa aluevaltuutetuista oli toki odotettavissa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan suuri määrä kuntien valtuutettuja aluevaltuustoissa edistää kuntien ja hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä.
– Ennakkoon pelätyn vastakkainasettelun sijaan uskonkin nyt syntyvän hyvät mahdollisuudet yhteisten tavoitteiden edistämiseen, hän arvioi.
Aluevaaleissa yli sata ehdokasta haki kolmen tason edustusta, eli he pyrkivät nykyisten kunnanvaltuutetun ja kansanedustajan tehtäviensä lisäksi nyt myös aluevaltuustoon. Ennakkotietojen mukaan näyttää siltä, että heistä lähes kaikki tulivat valituksi.
Varsinaiset lukumäärät vahvistuvat, kun kunnat ovat suorittaneet tarkastuslaskennan.
Pekola-Sjöblomin mukaan alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti oli toki hankalan koronatilanteenkin perusteella odotettavissa, mutta silti tietenkin erittäin harmillinen asia.
– Kyseessä on kuitenkin tärkeät vaalit, joissa valitaan päättäjät meidän kaikkien käyttämiin sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluihin. Onneksi kaikkein pessimistisimmät arviot erittäin matalaksi jäävästä äänestysprosentista eivät toteutuneet. Siitä näkökulmasta tätä voisi arvioida eräänlaiseksi äänestysaktiivisuuden torjuntavoitoksi, hän sanoo.
Aluevaaleja ei tulevaisuudessa järjestetä nyt pidetyssä muodossa, sillä jatkossa kuntavaalit ja aluevaalit tullaan käymään samaan aikaan. Seuraavan kerran ne järjestetään vuonna 2025.
– Toivottavasti samaan aikaan käytävät vaalit aktivoivat paremmin uurnille. On myös hyvä huomata, että hyvinvointialueet eivät ole vielä kaikille tuttuja hallinnon tasoja. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet tunnetaan varmasti paremmin, mikä saattaa innostaa myös äänestämään, Pekola-Sjöblom arvelee.
