Ulkopoliittisen instituutin johtaja, dosentti Mika Aaltolan mukaan Suomella voi olla kokoaan suurempi ja turvattu rooli ainoastaan maailmassa, jossa on vahvat sopimusperäiset säännöt.
Aaltola kirjoittaa Ilta-Sanomissa julkaistussa kolumnissaan, että Ukrainan konflikti liittyy meihin välillisesti nimenomaan sääntöperustaisuuden kautta.
– Venäjä-suhde ei ole pyhä asia, vaan sitä määrittelee Venäjän halukkuus pysyä sääntöjen puitteissa. Kuvaavaa on, että Suomi on valmis Venäjän kauppasaartoon, jos Venäjä on valmis epävakauttamaan Euroopan, Aaltola kirjoittaa.
Hänen mukaansa Suomen ”etuvartio” on pitkään ollut proaktiivinen ulkopolitiikka, jonka avulla suurvaltojen konfliktien jalkoihin päätyminen on pyritty välttämään. Maa on pyrkinyt toimimaan siltana idän ja lännen välillä.
– Mutta moni asia on nyt muuttumassa. Suomi ei enää ole maailman katolla, josta voi välittää, rakentaa siltoja ja ylläpitää dialogia, vaan Suomi on osallinen, kiinni Pohjolassa ja Euroopassa, Aaltola toteaa.
Aaltolan mukaan näkemys siitä, että vaalittu Venäjän-suhde toimisi rauhan takeena, on peruja YYA-ajan Suomesta. Neuvostoliiton romahdettua tämä linja on kuitenkin muuttunut.
– Neuvostoliiton romahdettua (Mauno) Koivisto laittoi koko YYA-sopimuksen historian roskakoriin ja mullisti Venäjän-suhteen perustan. Samalla, kuin salamaniskusta, linja tulkittiin uudelleen, Aaltola kirjoittaa.