Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus on arviointitutkimuksessaan verrannut oppimistaitoja ja koulunkäyntiä koskevia asenteita vuosina 2001 ja 2012. Vuonna 2012 toteutetussa oppimaan oppimisen arvioinnissa tulokset ovat laskeneet vuoteen 2001 verrattuna kaikilla arvioiduilla osaamisalueilla – päättelytaidoissa, matemaattisessa ajattelussa ja luetun ymmärtämisessä.
Oppimistaitojen heikentyminen näkyy myös koulumyönteisten asenteiden selvänä vähentymisenä. Vastaavasti koulukielteiset asenteet ovat vahvistuneet jonkin verran.
Tytöt suoriutuivat osaamistehtävistä poikia paremmin kaikilla kolmella osaamisalueella, vaikkakin lasku oli heillä ollut hieman voimakkaampaa kuin pojilla osassa tehtävistä. Maan eri osien ja koulujen väliset osaamiserot olivat vähäiset. Koulujen väliset erot eivät myöskään ole kasvaneet mutta yksilöiden ja luokkien väliset erot ovat.
Tulokset ovat heikentyneet myös niin parhaiten kuin heikoimmin tehtävissä menestyneiden suorituksessa. Oppilaiden kotitaustan vaikutus oli aikaisempien tulosten mukainen: mitä koulutetumpia oppilaiden vanhemmat olivat, sitä paremmin oppilaat suoriutuivat tehtävistä.
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamaan, hallitusohjelmaan sisältyvään arviointitutkimukseen osallistui noin 7 800 yhdeksäsluokkalaista 65 kunnan 82 koulussa keväällä 2012. Edellisen kerran vastaava arviointi oli toteutettu samoissa kouluissa keväällä 2001.
Kiuru huolissaan
Tutkimuksen osoittama kehitys huolestuttaa opetusministeri Krista Kiurua (sd.)
– Oppilaiden väliset erot osaamisessa ovat kasvaneet. Selkein selittävä tekijä on vanhempien koulutustausta. Lisäksi havaintojen mukaan käynnissä on kulttuurinen muutos jossa koulun merkitys nuorten elämässä vaikuttaa yleisesti heikentyneen, ministeri erittelee.
Hän katsoo Suomessa olevan kasvava määrä lapsia ja nuoria, joiden osaamistason kehittäminen on haaste koulutusjärjestelmälle. Näin on, vaikka opetuksessa kyetäänkin tunnistamaan oppilaiden yksilöllisiä tarpeita.
– Tuttujen opetusrutiinien aika on ohi. Tulevaisuuden oppiminen vaatii myös tulevaisuuden pedagogiikkaa. Koulujen on pysyttävä mukana yhteiskunnan kehityksessä jotta koulutyön motivoivuus ja merkityksellisyys säilyy, Kiuru muistuttaa.