Yritykset toivovat viranomaisilta enemmän tietoa ja lisää ohjeistusta vakoilun torjuntaan, selviää tänään julkaistusta Helsingin seudun kauppakamarin Yritysvakoilu 2021 -selvityksestä.
Yritysvakoilun uhka on suomalaisissa yrityksissä todellinen. Laiton kiinnostus yritystietoihin on kolmessa vuodessa lähes kolminkertaistunut. Selvitykseen vastanneista yrityksistä jopa neljäsosa kertoi, että ne olivat joutuneet yritysvakoilun tai tiedon urkinnan kohteeksi.
– Viidesosa yritysvakoilun kohteeksi joutuneista yrityksistä arvioi, että vakoilusta syntyneet vahingot ovat suuremmat kuin miljoona euroa. Puolet vastaajista katsoo, että vahingot ovat ylittäneet jopa kymmenen miljoonaa euroa. Yli neljäsosa yrityksistä on kärsinyt yli sadantuhannen euron vahingon, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista kertoo.
Vakoilua on yrityksissä tapahtunut niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin tahojen toimesta. Kahdessa kolmasosassa tapauksista jäljet johtivat ulkomaille.
– Suomi, Kiina, Yhdysvallat, Englanti ja Saksa mainittiin taas useimmiten maina, joista kotoisin oleva kilpailija oli lanseerannut uuden samanlaisen tuotteen juuri ennen suomalaista yritystä vieden etulyöntiaseman markkinoilla, Vesterinen listaa.
Hänen mukaansa yritysvakoilua ei ole helppo tunnistaa ja siksi monet yritykset luulevat yhä, että ne eivät ole vakoilun kohteena.
Kyselyyn vastanneet yritykset pitävät yleisimpinä vakoilutapoina kybervakoilua, viestien laitonta sieppaamista ja työntekijöistä aiheutuvia riskejä. Selvityksen mukaan yritykset arvioivat rikolliset (65 %) ja kilpailijat (47 %) suurimmiksi vakoiluriskeiksi. Vain neljäsosa yrityksistä on tehnyt vakoilusta rikosilmoituksen.
– Varattomat eivät vakoile, ostettu yritysvakoilu ei ole halpaa, koska se vaatii taitoa. Sitä toteuttavat useimmin kyberrikolliset, omat ”värvätyt” työntekijät tai ammattimaiset tietovarkaat, jotka osaavat työnsä, Vesterinen kertoo.
Vastaajayritysten mukaan pandemiakriisi on avannut vakoilijoille enemmän mahdollisuuksia, kun asiantuntijat ja tietotyöläiset ovat siirtyneet etätyöhön. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa vastaajayrityksistä on ohjeistanut työntekijöitään tiedon suojaamisesta etäyössä.
– Joka kymmenes yritys kertoi yrityssalaisen tiedon vaarantuneen etätyön seurauksena. Työntekijöiden onkin tiedostettava turvallisuus aiempaa paremmin, ja työnantajan on pidettävä työntekijät hereillä mahdollisten uhkien varalta, Vesterinen korostaa.
Yritykset kaipaavat tietoa ja neuvoja
Kaksi kolmasosaa yrityksistä ei ole saanut riittävästi tietoa tai ohjeita yritysvakoilun torjumiseen. Aiheesta ei käydä riittävän aktiivisesti julkista keskustelua ja siksi tietoakaan ei ole yleisesti saatavilla.
– Yritykset toivovat viranomaisten tiedottavan ja ohjeistavan yrityksiä enemmän. Myös koulutusta kaivataan aiempaa runsaammin. Tiivis yhteistyö yritysten ja viranomaisten kesken on edellytys tehokkaille toimenpiteille vakoilua vastaan, Vesterinen sanoo.
Vakoiluriskien torjunta vaatii järjestelmällistä riskienhallintatyötä ja investointeja turvallisuuteen. Yritysten tulisikin arvioida yritysturvallisuuden kokonaisuutta myös vakoiluriskien kautta.
– Yritysturvallisuuden monet osa-alueet, kuten tietoturvallisuus, toimitilaturvallisuus, kouluttaminen, salassapitositoumukset ovat yritysten yleisesti käyttämiä varautumisen keinoja, mutta niitä tulisi arvioida riskienhallinnan keinoin erityisesti vakoiluriskien näkökulmasta, Vesterinen toteaa.
Helsingin seudun kauppakamarin yritysvakoiluselvitykseen vastasi lähes 200 yritystä pääkaupunkiseudulta kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Yritysvakoiluselvitys 2021 toteutettiin yhteistyössä Avarn Security Oy:n ja Elisa Oyj:n kanssa.