Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n heinäkuun suhdannekyselyssä suomalaisyritykset arvioivat suhdanteen heikentyneen entisestään kesän aikana, mutta suhdanneodotukset ovat nousseet selvästi kevään pohjakosketuksesta. Epävarmuus on kuitenkin yhä suurta.
– Suomessa suhdannetilanne on heikentynyt kesän aikana entisestään, mutta onneksi suhdannenäkymät ovat palautumassa parempaan. Koronakriisi kohtelee toimialoja hyvin eri tavalla. Palvelut palautuvat rajoitustoimien helpottaessa ensimmäisinä, kaupan ala on pärjännyt kuluttajakysynnän vetämänä varsin hyvin, mutta teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on vasta kärjistymässä. Eritahtisuus pitkittää talouden palautumista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen toteaa tiedotteessa.
Suhdanneodotukset koko elinkeinoelämässä ovat nousseet saldolukuun -11, kun vielä huhtikuussa oltiin -59 pisteessä. Palvelualoilla näkymiä kuvaava saldoluku nousi jo nollan tuntumaan. Näkymien perusteella EK arvioi, että koronakriisin pahin vaihe alkaa olla takanapäin. Tuotanto-, myynti- ja henkilöstöodotukset ovat kuitenkin yhä hyvin heikot.
– Pudotus teollisuuden uusissa tilauksissa onneksi pysähtyi heinäkuussa, mutta henkilöstöodotukset lupaavat heikkoa kehitystä työllisyyttä ajatellen. Hyvä muistaa, että virus kiihdyttää yhä maailmalla ja talousennusteissa mahdollista toista aaltoa ei ole juurikaan huomioitu. Syksystä voi hyvinkin tulla epidemian toisen aallon myötä vielä vaikea, koska kriisin pitkittymisen myötä vaikutukset kertaantuisivat, Pakarinen huomauttaa.
Vastaajayrityksistä 41 prosenttia koki riittämättömän kysynnän ongelmaksi. Teollisuudessa kysynnän puutteesta raportoi peräti 57 prosenttia vastaajista.
– Pandemia on iskenyt suomalaisiin yrityksiin eri aikaan, ja yhteiskunnan eri tukitoimet yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi ovat olleet tarpeellisia. Tässä kuussa startannutta yritysten kustannustukea olisi kuitenkin muokattava niin, että kriisin alkuvaihetta myöhemmin kärsivät toimialat pääsisivät myös tuen piiriin. Pandemia on vaikuttanut esimerkiksi teollisuuteen tilauskannan laskuna viiveellä, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa.