Epävarmuudesta huolimatta Venäjän markkinoille ei ole nyt syytä kääntää selkää, toteaa Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.
Hänen mukaansa Venäjän talouden modernisaatio on jo käynnissä ja avaa uusia mahdollisuuksia myös Suomelle.
– Ympäristöteknologia, jätehuolto, teollisuuden investoinnit ja digitalisaatio sekä metsä- ja maatalouden uudistuminen ovat väistämättä aloja, joilla Suomella on annettavaa.
Suomalaisyritykset odottavat Venäjän talouden kasvunäkymien heikkenevän lähiaikoina, osoittaa tuore Venäjän kaupan barometri.
Suomalais-venäläinen kauppakamari julkaisi barometrin maanantaina yhdessä Keskuskauppakamarin, Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien ja East Officen kanssa.
Vuoren mukaan Venäjälle investoivien yritysten määrä on noussut 21 prosentista 28 prosenttiin.
– On myönteistä, että markkinoiden epävarmuudesta huolimatta suomalaisyritykset suunnittelevat uusia investointeja sekä panostavat erityisesti nyt Venäjällä myynti- ja markkinointityöhön. Vaikeina aikoina markkinaosuuksia voitetaan ja hävitään, Vuori korostaa tiedotteessa.
”Osattava sopeutua”
Vuonna 2018 Venäjän talous kasvoi virallisten, Rosstatin tilastojen mukaan 2,3 prosenttia ja kuluvalle vuodelle ennustetaan hidastuvaa 1,5 prosentin kasvua.
Vuoren mukaan Venäjällä menestyksekkäästi toimivat suomalaiset yritysjohtajat korostavat, ettei yrityksen menestys Venäjällä välttämättä kulje Venäjän talouden suhdanteiden mukaisesti.
– Venäjällä toimivan pitää osata sopeutua ja löytää uusia keinoja saada omaa bisnestä pyörimään. Tärkeintä on, että ei saa lähteä, Vuori toteaa viitaten barometriin.
Tuoreen barometrin mukaan suurimmat ongelmat Venäjän kaupassa liittyvät geopolitiikan ja erilaisten sanktioiden luomaan poliittiseen tilanteeseen (30 prosenttia), Venäjän talouden epävakaisuuteen (29 prosenttia) ja ruplan kurssiin (27 prosenttia).
– Venäjän kotimaista tuotantoa suosiva tuonninkorvausohjelma ja muut protektionistiset toimet ovat kiristäneet kilpailua Venäjällä, Vuori arvioi.
– Tästä syystä Venäjän kaupassa vahvempaa jalansijaa hakevat suomalaisyrityksetkin ovat investoimassa lähiaikoina Venäjälle.
Uusi Euraasian tulliliitto
Venäjän, Kazastanin, Kirgisian ja Valko-Venäjän yhteinen Euraasian tulliliitto on Vuoren mukaan jo nyt vauhdittanut suomalaisyritysten vientiä Venäjän ohella erityisesti Kazastaniin, jonka kasvuvauhti on ollut hyvää.
– Toisaalta barometrin mukaan yrityksillä on ollut ongelmia Venäjän tullin kanssa etenkin tuonnissa. Euraasian talousunionin uudet tullilait sekoittavat ilmeisesti Venäjän tullia. On hyvä, että vientiyritysten tulliongelmat eivät ole kasvussa.
Vuoren mukaan alkuperätodistuksia Venäjän vientiin Suomessa myöntäville kauppakamareille on tullut hyvin vähän valituksia Venäjän tullista, vaikka todistusten määrä on selvässä 8 prosentin kasvussa alkuvuonna 2019.
– Suomen ja Venäjän tullien on syytä selvittää ilmenneet tuontitullauksen ongelmat, Vuori toteaa.
Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina ajanjaksolla 6.3.–5.4.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 278. Tutkimus toteutetaan kaksi kertaa vuodessa.