TNS Gallupin tutkimuksen mukaan yrityspäättäjät ovat tiedonhaluinen joukko, jonka netin ja somen käyttö kasvaa jatkuvasti. Vaikka tiedonsaannissa painopiste on yhä enemmän netissä, tuttuja mediabrändejä hyödynnetään ahkerasti.
Usko maan talouden kehitykseen on heikkoa, mutta luottamus omaan yritykseen on vahva.
Hankintojen säännönmukainen kilpailuttaminen ei ole kaikille resepti yrityksen tuloksen parantamiseksi.
Oma hyvinvointi tärkeämpää kuin menestys
Menestys työelämässä ja arvostuksen saaminen muilta motivoivat vahvasti suomalaisia yrityspäättäjiä.
Arvostuksen saaminen työelämässä on tärkeämpää suuremmissa yrityksissä työskenteleville sekä niin kutsutuille huippupäättäjille.
Nykyajan tyypillinen yrityspäättäjä arvostaa kuitenkin jopa menestystekijöitä enemmän omaa hyvinvointiaan sekä tavallista arkea. Hyvän arjen merkitystä painottavat etenkin pienempien yritysten päättäjät.
Uskoa yrityksen lyhyen tähtäimen kehitykseen
Yrityspäättäjistä ja hankintapäätöksiin osallistuvista 36 prosenttia uskoo Suomen talouden kehityksen kulkevan nykyistä huonompaan suuntaan lyhyellä aikavälillä.
Valtaosa uskoo Suomen näkymien pysyvän ennallaan, ja vain 18 prosenttia uskoo suotuisaan kehitykseen.
Selvästi optimistisempia ollaan oman toimialan sekä erityisesti oman yrityksen lyhyen aikavälin kehityksen suhteen. Oman yrityksen positiiviseen kehitykseen uskoo 35 prosenttia yrityspäättäjistä. Huippupäättäjät ovat vielä tätä luottavaisempia.
Yrityksensä menestykseen uskovat päättäjät ovat keskimääräistä useammin alle 55-vuotiaita ja he ovat muihin päättäjiin nähden huomattavasti optimistisempia Suomen talouden kehityssuunnasta.
Perusolettamuksen vastaisesti nämä menestyjäyritykset eivät sijaitse pelkästään pääkaupunkiseudulla, vaan selvästi keskimääräistä useammin toimipaikka on maakuntien suuremmissa keskuksissa.
Jonkinasteinen varovaisuus tai pyrkimys oman työtaakan keventämiseen näkyy siinä, että suurin osa yrityspäättäjistä aikoo pitäytyä tutussa toimittajassa vuoden sisällä tehtävissä hankinnoissa.
Kilpailuttamisinnossa on suuriakin eroja hankittavan palvelun tai tuotteen toimialan suhteen. Eniten kilpailuttamista kaavaillaan rakentamisen ja tuotannon hankinnoissa. Yli puolet näistä hankinnoista päättävistä aikoo kilpailuttaa hankinnan. Useimmin tuttua toimittajaa aiotaan käyttää toimistokalusteiden, työvälineiden ja tietotekniikan hankinnoissa, sekä henkilöstön hankintaan, koulutukseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyen.
Tietoa netistä ja somesta
Suomalaiset yrityspäättäjät voidaan jakaa kolmeen digitaalisuutta kuvaavaan luokkaan heidän netin käyttönsä, sosiaalisen median aktiviteettien ja laitekäytön mukaan.
Yrityspäättäjistä 28 prosenttia luokittuu digitaalisiksi edelläkävijöiksi. Edelläkävijöitä on suhteellisesti eniten 35-39-vuotiaissa. Runsain mitoin heitä löytyy myös korkeintaan viisi vuotta toimineissa yrityksissä.
Digiedelläkävijöistä 60 prosenttia seuraa somessa ammatillisesti kiinnostavia ryhmiä ja yrityksiä, kun muista yrityspäättäjistä näin tekee vain 20 prosenttia. Työhön liittyvien uutisten tai verkkolehtien lukemista netistä harrastavat viikkotasolla lähes kaikki (94 %) digiedelläkävijät.
TNS Gallupin päättäjämäärittelyn mukaan yksityisellä sektorilla on noin 230 000 päättäjää, jotka tekevät yrityksen lopulliset hankintapäätökset. Näistä yrityspäättäjistä noin 61 000 on niin kutsuttuja huippupäättäjiä, joilla on peruspäättäjää laajemmat päätöksentekovaltuudet.
Kaiken kaikkiaan noin 463 000 henkilöä pystyy vaikuttamaan yritysten hankintapäätöksiin, joko lopullisena päättäjänä tai hankintapäätösten esittelijöinä ja asiantuntijoina.
TNS PäättäjäAtlas2015 -tutkimus selvittää hankintapäättäjien ja hankintoihin osallistuvien määrät ja profiilit, heidän mediakulutuksensa sekä suhtautumisensa eri toimialojen B2B-brändeihin. Tutkimusta varten haastateltiin tammi-huhtikuussa noin 3000 suomalaista toimihenkilöä ja johtajaa yksityiseltä sektorilta.