Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreen muistion mukaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja yrityskohtaiset erät ovat johtaneet suurempiin palkankorotuksiin kuin puhtaasti keskitetty sopiminen.
Muistio perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan tuoreeseen tutkimukseen Heterogeneous Impacts of Decentralization of Collective Bargaining.
Toimihenkilöillä palkankorotukset ovat olleet 1,6 prosenttiyksikköä korkeampia silloin, kun sopimuksissa on ollut yrityskohtainen erä ja kun kannustin sopimiseen on ollut suurempi eli perälauta on ollut pienempi kuin yrityskohtainen erä. Silloin kun perälauta on ollut yrityskohtaisen erän suuruinen, ovat palkankorotukset olleet 0,8 prosenttiyksikköä korkeampia verrattuna yleiskorotukseen.
Työntekijöillä palkankorotukset ovat olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeampia silloin, kun sopimuksissa on ollut yrityskohtainen erä ja perälauta on pienempi kuin yrityskohtainen erä. Kun perälauta on ollut yrityskohtaisen erän suuruinen, ovat palkankorotukset olleet 1,8 prosenttiyksikköä korkeampia verrattuna yleiskorotukseen.
– Tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien eurooppalaisten tulosten kanssa. Palkankorotukset ovat siis suurempia neuvotteluiden ollessa lähempänä yritystasoa. Tähän tulokseen päätyvät kaikki aihetta koskevat tutkimukset, kertoo tiedotteessa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.
Yrityskohtaiset erät ovat Suomessa kasvattaneet palkankorotusten hajontaa toimihenkilöillä, kun taas työntekijöillä ne ovat vähentäneet sitä. Ero johtuu tutkijoiden mukaan todennäköisesti toimihenkilöiden ja työntekijöiden erilaisesta suhtautumisesta palkkahajontaan ja paikalliseen sopimiseen.
Eurooppalainen suuuntaus
Työehdoista sopiminen on Etlan mukaan siirtynyt Euroopassa viime vuosikymmeninä yhä enemmän kohti yritystasoa. Eurooppalaiset tutkimukset ovat laitoksen mukaan osoittaneet, että hajautunut sopimusjärjestelmä johtaa korkeampiin ansioihin ja usein, mutta ei aina, suurempaan palkkahajontaan.
Suomessa on perinteisesti ollut hyvin keskitetty neuvottelujärjestelmä tupoineen, eikä Suomi ole seurannut hajautumisen trendiä Euroopassa. Neuvottelujärjestelmän hajautumisen esimerkkinä voidaan Etlan mukaan Suomessa pitää yrityskohtaisia eriä, jotka yleistyivät 2000-luvun liittokierrosten aikana.