Konsulttitoimisto Gemicin toimitusjohtaja Johannes Suikkasen mukaan Suomessa on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle amerikkalaisten yhtiöiden aktiivinen rooli yhteiskunnan uudistamisessa. Ilmiössä ei ole pelkästään kyse oma-aloitteisesta toiminnasta.
– Amerikkalainen poliittinen aktivismi ja rasismin vastainen kamppailu on kohdistunut kasvavissa määrin yrityksiin. Paine sekä firmojen sisältä että ulkopuolelta on kasvanut sellaisiin mittoihin, että viime vuoden yhteiskunnallisen kuohunnan lopputulemana viimeisetkin suuret amerikkalaisyhtiöt julkaisivat suunnitelmansa edistää monimuotoisuutta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikessa toiminnassaan, Suikkanen kirjoittaa Kauppalehden kolumnissa.
Historiallisesti syrjintää kokeneiden vähemmistöjen huomioiminen ja mukaan ottaminen toiminnan kaikille tasoille ymmärretään Suikkasen mukaan nyt sekä yhteiskunnallisena velvollisuutena että liiketoiminnan menestyksen takeena monikulttuurisessa maailmassa. Tällaisen ajatteluun ovat sitoutuneet käytännössä kaikkien merkittävien yhtiöiden johtajat.
– Seuraavaksi katse kääntyy kumppaneihin, eikä suomalaisten kannata odottaa erityiskohtelua amerikkalaisilta. Esimerkiksi alihankkijoilta odotetaan sitoutumista muutosprojektiin eikä uskottavasti nykyaikainen yritys voi enää näyttäytyä homogeenisenä klikkinä.
– Omalla alallani liike-elämän asiantuntijapalveluissa asiakkaat selkeästi vaativat monipuolisista taustoista koostuvia huipputiimejä projekteihinsa. Tämän muutoksen ohi nukkuvat yritykset tulevat jatkossa häviämään markkinoita ensin Yhdysvalloissa ja myöhemmin myös muilla tärkeillä markkinoilla.
Suikkasen mukaan uuteen todellisuuteen sopeutuminen ei tule olemaan helppoa yrityksille, jotka näkevät tuotteiden ja palveluiden viennin kansainvälisen menestyksen kulmakivenä.
– Johtamisen näkökulmasta on tärkeämpää kehittää ympäristöjä, joissa moninaisista taustoista tulevien ihmisten on hyvä olla, työskennellä yhdessä ja edetä uralla. Näin toimivat firmat kiinnittyvät luontevasti globaaleihin verkostoihin, joissa ostajat, myyjät ja parhaat osaajat kohtaavat.
Suikkanen toivoo, että jatkossa myös suomalaiset yritysjohtajat rakentavat polkuja liike-elämän kaikille tasoille esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille suomalaisille.
– Olisi hienoa nähdä vaikkapa Suomen sadan suurimman yrityksen rahoittama akatemia, joka luo uuden polun uralle suomalaisessa liike-elämässä. Tällainen toiminta olisi pitkän aikavälin kilpailukyvystä huolehtimista ja nykyaikaista brändirakennusta.
– Myös julkisuudessa kaipailtujen kansainvälisten huippuosaajien houkuttelu on helpompaa maahan, jossa halutaan aidosti erilaisista taustoista tulevia ihmisiä mukaan rakentamaan yhteistä menestystarinaa.