Ongelmat liittyivät muun muassa ohjelmistojen yhteensopivuuteen, annettujen tietojen korjaamiseen sekä asioinnissa tarvittaviin valtuuksiin. Vastaajat kertoivat myös saaneensa viranomaisilta toisinaan puutteellista tai ristiriitaista neuvontaa.
– Näyttää siltä, että tulorekisteri on otettu käyttöön hieman keskeneräisenä ja liian nopealla aikataululla, mistä on aiheutunut teknisiä ongelmia ja ylimääräistä rasitusta yrityksille. Tällaisia vaikutuksia tulisi julkisen hallinnon digitalisaatiohankkeissa pyrkiä välttämään, Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää huomauttaa.
Tulorekisteri on kuluvan vuoden alusta käyttöön otettu kansallinen sähköinen tietokanta, johon työnantajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.
Barometrin mukaan pk-yritykset kokivat kuormittavana, että ilmoitukset on annettava tulorekisteriin viiden kalenteripäivän kuluessa jokaisesta maksutapahtumasta. Aikaisemmin vastaavat tiedot annettiin vuosi-ilmoituksella.
Vastausten perusteella tulorekisterin käyttöönotto on aiheuttanut pk-yrityksille kustannuksia ja lisätyötä. Vastauksista näkyi myös huoli ilmoittamisvelvollisuuden laajenemisesta tulevaisuudessa Verohallinnossa vireillä olevien hankkeiden myötä.
– Olisi syytä arvioida, mitä tietoja viranomaiset todella tarvitsevat reaaliaikaisesti. Ne tiedot, joita ei välittömästi käsitellä, tulisi kerätä esimerkiksi kuukausittain tai vuosittain. Raportoinnista yrityksille aiheutuvat kustannukset on aina otettava huomioon, Kujanpää toteaa.
PK-hallitusbarometriin vastasi helmikuussa 1[nbsp]100 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Barometrissa selvitettiin muun muassa yritysten näkemyksiä investoinneista ja byrokratiasta. PK-hallitusbarometrissa ei erikseen kysytty verotuksesta tai Verohallinnon toiminnasta. Tästä huolimatta lähes 30 PK-hallitusbarometriin annettua avointa vastausta koski Verohallinnon ylläpitämää tulorekisteriä.