Intrumin European Payment Report -julkaisu paljastaa, kuinka järisyttäviä vaikutuksia koronakriisillä on ollut Euroopan talouksille ja liiketoiminnalle. Monissa maissa puhutaan jopa historiallisesta taantumasta.
Lähes kuusi kymmenestä kyselyyn vastanneesta yrityspäättäjästä nostaa Euroopan laajuisen taantuman kolmen suurimman tekijän joukkoon, kun puhutaan asiakkaiden ajallaan maksamiseen vaikuttavista haasteista.
– Yritykset varautuvat koronakriisin aiheuttamaan taantumaan. Kutistuvat tulot vähentävät yritysten sisään tulevaa kassavirtaa, mikä puolestaan näkyy maksamisen viiveinä. Koronakriisin vaikutukset maksamiseen Euroopassa ovat dramaattisia, sanoo Intrumin pääjohtaja Mikael Ericson.
Koronakriisin aiheuttama taantuma iskee toimialoihin eri tavoin. Intrumin tutkimuksen mukaan kiinteistö- ja rakennusteollisuudessa maksuviiveet kurittavat alan yrityksiä ankarasti. Alan yrityksistä 41 prosenttia kertoo hyväksyneensä pidemmät maksuehdot välttääkseen konkurssin, kun vastaava luku kaikkien toimialojen osalta EU:ssa on 35 prosenttia.
Samaan aikaan matkailu- ja vapaa-ajan yritykset kamppailevat hallitusten asettamien toiminnan rajoitusten kanssa monissa maissa ympäri Eurooppaa. Kyseisellä sektorilla neljä kymmenestä (42 %) vastaajasta sanoo, että taantumalla tulee olemaan vakavia vaikutuksia heidän liiketoiminnalleen. Se on korkein luku 11 tutkitusta toimialasta.
Maksuviiveet ovat uhka yrityksen eloonjäämiselle
Raportista nousee selkeästi esille kaksi keinoa, joihin yritykset ovat turvautuneet taantumaan varautuessaan. Vastaajista 38 prosenttia kertoo leikkaavansa kuluja, kun taas 35 prosenttia sanoo olevansa entistä varovaisempi lainanotossa. Vastaajista 29 prosenttia sanoo vähentävänsä rekrytointeja varautuakseen taantumaan, kun vastaava luku vuonna 2019 oli 18 prosenttia.
Useampi kuin neljä kymmenestä vastaajasta (43 %) näkee velallisiin liittyvien riskien kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Vastaajista 19 prosentin mielestä kyseinen riski tulee kasvamaan merkittävästi.
Likviditeetin vähentyminen jättää monet yritykset etsimään vaihtoehtoisia keinoja käteisen vapauttamiseksi ja lisää paineita talouden tasapainottamiseksi.
Lähes puolet (46 %) sanoo, että maksuehdon ja todellisen maksuajan välisen kuilun leveneminen on todellinen uhka kestävälle kasvulle. Koronapandemian aikana useampi kuin joka toinen (51 %) vastaajista sanoi, että maksuviiveet ovat muodostaneet uhkan yrityksen eloonjäämiselle. Ennen pandemiaa näin koki 35 prosenttia.
Liiketoiminnot pyrkivät priorisoimaan maksukäytäntöjään löytääkseen ratkaisuja. Ponnisteluista huolimatta, ero annetun maksuehdon ja todellisen maksuajan välillä on kasvamassa kaikkialla Euroopassa.
– Tämä on kasvava huolenaihe, joka asettaa yritysten talouden vaikeaan tilanteeseen. Mikäli asialle ei tehdä mitään, eurooppalaisilta yrityksiltä kestänee pidempään elpyä kuin eurooppalaisilta hallituksilta, Mikael Ericson sanoo.
Intrum on kerännyt tutkimustietoa 9[nbsp]980 yrityksestä 29 Euroopan maasta kattaen 11 toimialaa. Tutkimus toteutettiin helmi-toukokuussa koronapandemiaa ennen ja sen aikana.