Lääkäripalveluyritykset ry:n mukaan seuraavan koronarokotuskierroksen toteuttamisessa pitää hyödyntää laajasti myös yksityisen sektorin voimavaroja.
Koronakriisin hoitaminen on johtanut kiireettömän hoidon lykkääntymiseen ja kasvattanut hoitojonoja merkittävästi. Mahdollisen kolmannen rokotuskierroksen järjestäminen uhkaa pahentaa jonotilannetta entisestään.
Järjestö huomauttaa, että yksityistä terveydenhuoltoa on hyödynnetty vain vähän kriisin tähänastisessa hoidossa. Toimijoilla olisi ollut koko pandemian ajan vapaata kapasiteettia, jota olisi voitu käyttää julkisen terveydenhuollon apuna.
– Yksityinen terveydenhuolto olisi pystynyt testaamaan, jäljittämään ja rokottamaan. Lisäksi olisimme voineet ottaa julkisen terveydenhuollon jonoista potilaita hoidettavaksi kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyökumppanina. Näin jonotilanne olisi pysynyt paremmin hallinnassa, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen toteaa tiedotteessa.
Suomessa ei ole vielä tehty päätöstä uudesta tehosterokotteesta eli kolmannesta rokotuskierroksesta. Ajankohdaksi on arveltu vuodenvaihdetta tai ensi vuoden alkua.
Partanen kehottaa käyttämään lähikuukaudet yksityisen terveydenhuollon voimavarojen ja kapasiteetin kartoittamiseen. Esimerkiksi työterveyshuolto voisi rokottaa työelämässä olevia, riskiryhmiin kuuluvia kansalaisia.
– Nyt ei saisi toistaa sitä virhettä, että julkinen terveydenhuolto pitää itseään kaikkivoipana eikä ota vastaan tarjolla olevaa apua. Jos näin käy, hoitojonot kasvavat ja lakisääteisiä, välttämättömiä palveluita joudutaan lykkäämään yhä enemmän, yhä kauemmas. Hoitojen lykkääminen on jo nyt suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen riski, ja se vain pahenee ilman julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä.
Ismo Partanen varoittaa ajattelemasta, että yksityisiä kannattaa käyttää vain silloin, jos tarvetta ilmenee.
– Vaikean pandemian hoitamiseen tarvitaan hyvää suunnittelua ja organisointia. ”Käytetään tarvittaessa” ei ole mikään suunnitelma eikä se ole järjestelmällistä toimintaa. Jos tähän taas mennään, seurauksena on erilaisia, kansalaisia eriarvoistavia käytäntöjä eri puolilla maata. Sitä paitsi ”käytetään tarvittaessa” tarkoittaa valitettavan usein käytännössä sitä, että ei käytetä, vaikka tarvetta olisi, Partanen sanoo.