Yrityksen sukupolvenvaihdoksen suunnittelu aloitettava ajoissa

Seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes 50 000 yrityksessä päätetään yrityksen toiminnan tulevaisuudesta. Suurimmassa osassa ajankohtaista on joko sukupolvenvaihdos tai muu omistajanvaihdos.

Mariitta Rauhala tutki väitöskirjassaan perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä ilmeneviä ideologisia jännitteitä. Jännitteet voivat liittyä perheeseen, yrityksen omistajuuteen tai yrityksen liiketoimintaan ja niillä voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Tutkimuksessa ideologia tarkoittaa merkityksiä ja tarkoituksia, jotka palvelevat valtasuhteiden ylläpitämistä ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Rauhalan mukaan perheyrityksen luopuja ja jatkaja saattavat suhtautua eri tavalla yrityksen tulevaisuuteen.

– Luopuja on jo osoittanut kykynsä ja taitonsa ja hän on tyytyväinen nykyiseen toimeentuloonsa. Hän myös karttaa suuria ja joskus kohtuullisiakin riskejä, jonka vuoksi reagointi toimintaympäristön muutoksiin voi olla hidasta, hän määrittelee.

Jatkajalla puolestaan on väittelijän mukaan intoa ja halua kehittää yritystä ja hän haluaa osoittaa omat kykynsä. Usein vasta laillisen omistajuuden siirtäminen antaa jatkajalle todellisen mahdollisuuden ideoidensa toteuttamiseen.

– Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä kannattaa myös harkita ulkopuolisen osakkaan, esimerkiksi yrityksen avainasemassa olevan työntekijän, ottamista mukaan omistajaksi jollakin osuudella. Osakkuus sitouttaa ja kannustaa työntekijää ja jakaa vastuuta useammalle taholle, Rauhala toteaa.

Sekä luopujan että jatkajan täytyy valmistautua hyvin sukupolvenvaihdokseen. Rauhalan mukaan riittävä luopuminen on välttämätöntä yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

– Tämä tarkoittaa sitä, että omistajanvaihdoksen jälkeen luopuja puuttuu liiketoimintaan vain pyydettäessä, sillä jatkajan on löydettävä oma tapansa toimia yrittäjänä.

Rauhalan mukaan sukupolvenvaihdoksen onnistuminen on laajasti ottaen kiinni perheestä. Jokaisella perheellä on oma kulttuurinsa, joka vaikuttaa perheen selviytymiseen ja vuorovaikutustapoihin.

– Siksi perheen näkymättömätkin toimintatavat olisi tehtävä näkyväksi myös perheelle itselleen. Jotta perheyrityksen toiminta ja perheenjäsenten välinen yhteistyö sukupolvenvaihdoksen jälkeen olisi turvattu, olisi perheessä keskusteltava avoimesti perheyrityksen sukupolvenvaihdoksesta ja erilaisista toimintatavoista, väittelijä toteaa.

KL Mariitta Rauhalan väitöskirja Ideologiset jännitteet sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tarkastetaan perjantai 1. marraskuuta Jyväskylän yliopistossa.

Mainos