Yrittäjyyden ja yrittäjämäisyyden saamat merkitykset koetaan uhkaksi akateemiselle työlle ja kulttuurille.
Johanna Kolhisen tutkimus osoittaa, että yhteiskunnan odotukset, johdon strategiset linjaukset ja akateemisissa tehtävissä toimivien henkilöiden näkemykset siitä mitä yliopistossa pitälisi saada aikaan eroavat monin tavoin toisistaan.
Strategiatason puheessa korostetaan yliopiston vastuuta kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä, jossa yrittäjyydellä on merkittävä rooli.
– Samaan aikaan tutkijat ja opettajat mieltävät teknologiayrittäjyyden hehkuttamisen ja tiedonsiirron vaarantavan tieteen tekemisen tavoitteen. Keksintötehtailu ja spin-offien synnyttäminen nähdään aikasyöppöinä oheistoimintoina, Kolhinen toteaa väitöstiedotteessaan.
Hänen mukaansa tämä ristiriita julkisten odotusten ja sisäisten tulkintojen välillä asettaa haasteen yrittäjyyden edistämiselle. Se etäännyttää ja hylkii yrittäjyyttä yliopiston toiminnasta, jolloin laajemmalle yrittäjyyskäsitteelle ei jää tilaa.
– Yrittäjyys rakentuu sekä yritystoimintaa tuottavien tekojen että yrittäjämäisyyttä suosivan kulttuurin yhteisvaikutuksena. Pelkästään liiketoiminnan tuottamiseen tähtäävät toimet eivät riitä, kun kyseessä on akateemisuuden ja yrittäjyyden välinen arvoristiriita, Kolhinen painottaa.
Kolhinen tutki väitöskirjassaan yrittäjyyteen ja yrittäjämäisyyteen liittyvää puhetta, joita Aalto-yliopiston tekniikan alan jatko-opiskelijat, opettajat ja yliopiston johto tuottivat kielenkäytössään. Tutkimuksessa käytetty haastattelu- ja tekstiaineisto kerättiin Teknillisessä korkeakoulussa ja Aalto-yliopistomuutoksen aikana 2006-2013, jolloin uuden yliopiston suunnittelu ja toiminta käynnistettiin.
KTM Johanna Kolhisen väitöskirja Yliopiston yrittäjämäisyyden sosiaalinen rakentuminen: Case Aalto-yliopisto tarkastettiin perjantaina 2. lokakuuta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.