Työaikalain uudistamista valmisteelleen työryhmän tavoite oli saattaa lainsäädäntö vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Yrittäjien mukaan esitetyt muutokset ovat valitettavasti mahdottomia toteuttaa.
– Työryhmän esitys ei sisällä työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, jotka auttaisivat lisäämään työpaikkoja ja nostamaan työllisyysastetta. Tarvitsemme työllisyyttä kestävästi vahvistavia reformeja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.
Hänen mukaansa työaikalakiesityksessä on vakavia perusoikeudellisia ongelmia. Sen mukaan vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies kelpaisi sopijaosapuoleksi, kun työehtosopimus edellyttää luottamusmiestä. Poikkeus on säännöllisen työajan järjestelyistä sopiminen.
– Tätä emme voi hyväksyä. Meillä ei ole mitään ammattiyhdistystoimintaa vastaan, mutta liittoon kuuluminen ei voi olla edellytys päästä sopimaan omista asioista. Sopiminen ei varsinkaan pienessä yrityksessä onnistu, jos osa henkilöstöstä jätetään vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.
Korkein oikeus totesi keväällä, että ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.
– Mietinnön ehdotukset olisivat ristiriidassa tämän perustuslakiin pohjautuvan linjauksen kanssa, Makkula jatkaa.
Nykyisessä työaikalaissa ratkaisu
Työaikalain mukaan on mahdollista, että työnantajaliittoon kuulumaton yritys, joka noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, voi sopia säännöllisen työajan järjestelyistä työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa luottamusvaltuutetun, muun henkilöstön valitseman edustajan tai koko henkilöstön kanssa.
– Tämä malli kannattaisi laajentaa kaikkeen työaikoja koskevaan paikallisen sopimiseen. Se toisi työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset yhdenvertaiseen asemaan liittoihin kuuluvien yritysten kanssa. Malli asettaisi myös työntekijät keskenään yhdenvertaiseen asemaan, Makkula sanoo.
Suomen noin 87 000 työnantajayrityksestä vain noin 20 000 kuuluu työnantajaliittoihin. Vain joissakin tuhansissa yrityksissä on käytössä luottamusmiesjärjestelmä.
Yötyötä ja sunnuntaityötä koskevat rajoitukset eivät tätä päivää
Esityksen mukaan myös jatkossa yötyö sekä sunnuntaityö olisi lähtökohtaisesti sallittua vain erikseen mainituissa poikkeustapauksissa. Lisäksi sunnuntaina tehtävästä työstä tulisi myös jatkossa maksaa tuplapalkka.
– Tällaiset rajoitukset eivät ole nyky-yhteiskunnassa perusteltuja, eivätkä vastaa lainsäädäntöuudistuksen tavoitetta saattaa lainsäädäntö vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita, Makkula sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksia myös nollatuntisopimusten uudistamiseksi. Tarkoitus on rajoittaa vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä.
– Esitetty sääntely vaikeuttaisi työn tarjoamista ja lisäisi yritysten siirtymistä vuokratyön tai alihankinnan käyttöön, Mikael Pentikäinen toteaa.
Hän muistuttaa, että on olemassa paljon työtä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko työtunteja on tarjolla. Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa.
Suomen Yrittäjät huomauttaa, että esitykset ovat sekä hallituksen puoliväliriihessä tekemien linjausten että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan nollatuntisopimusten kieltoa koskeneen kansalaisaloitteen johdosta antaman mietinnön tavoitteiden ja kirjausten vastaisia.