– Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi on välttämätöntä toteuttaa työmarkkinauudistus niin, kuin se on hallitusohjelmaan kirjattu, Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo tiedotteessaan.
Työmarkkinauudistuksessa olennaista on sitoutuminen paikallisen sopimisen laajentamiseen.
– Tämä tavoite on sumentunut jo lähes vuoden kestäneissä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa, Mäkynen sanoo.
Hän toteaa, että vielä pari viikkoa sitten maan hallitus kytki paikallisen sopimisen edistymisen ja mahdolliset veronkevennykset toisiinsa: jos paikallista sopimista lisättäisiin työehtosopimusneuvotteluissa hallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti, verotusta kevennettäisiin. Nyt verokannustinta ollaan mahdollisesti käyttämässä aivan toiseen tarkoitukseen, yhteiskuntasopimuksen syntymisen varmistamiseen.
– Hallituksen on pidettävä kiinni työpaikkasopimisen etenemiseen kohdennetusta verokannusteesta. Jos verokannuste ei tehoa, eli mahdollisesti alkavissa työehtosopimusneuvotteluissa ei saavuteta edistystä työpaikkasopimisessa, hallituksen on laajennettava työpaikkasopimista lainsäädäntöä muuttamalla, Mäkynen vaatii.
– Muuten hallituksen tavoite 110 000 työpaikasta jää kauas, hän arvioi.
Suomen Yrittäjien hallitus arvioi, että mahdollisella yhteiskuntasopimuksella ei saavuteta arvioitua 35 000 uutta työpaikkaa.
Laki antaisi mahdollisuuden sopia
Suomen Yrittäjien hallitus korostaa, että paikallista sopimista helpottavalla lailla ei pakotettaisi ketään sopimaan itsensä kannalta epäedullisista työehdoista.
– Työehtosopimus olisi aina lähtökohtana. Lakiin perustuvassa työpaikkasopimisessa annettaisiin työntekijöille ja työnantajille mahdollisuus yhdessä sopien vaikuttaa omiin asioihinsa, Mäkynen sanoo.
– Tämä auttaisi työpaikkojen säilyttämisessä ja luomisessa. Kysymys ei ole työntekijän ja työnantajan vastakkainasettelusta, kysymys on yhteisestä edusta.
Suomen Yrittäjien hallitus toteaa, että vaikka yhteiskuntasopimus syntyisi pitkittyneiden neuvotteluiden tuloksena, neuvottelut ovat osoittaneet, että kolmikantaisella päätöksentekojärjestelmällä Suomi uusiutuu aivan liian hitaasti.
– Ylipitkä prosessi on johtanut siihen, että vastakkainasettelu on kärjistynyt ja tulokset on jouduttu hakemaan pienimpien yhteisten nimittäjien kautta, Mäkynen toteaa.