Tämä lisäisi yrittäjien määrää ja auttaa pienyrityksiä.
– Elinkeinoelämän keskusliitto on viimeksi tänään vaatinut, että nyt on aika kääntää katse isompiin ja kypsemmässä vaiheessa oleviin yrityksiin. Suomen Yrittäjät on eri mieltä. Nyt on nimenomaan aika tukea myös pieniä yrittäjiä, joista moni on taloudellisesti todella ahtaalla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Hän muistuttaa, että isojen sanelupolitiikka ei enää nykymaailmassa ole järkevää.
– Suomessa on totuttu siihen, että isot sanelevat pienille ehdot. Työmarkkinapolitiikka on tästä kouluesimerkki. Sanelun aika on ohi. Se ei palvele ketään, Pentikäinen sanoo.
– Nykypolitiikan pitää tukea nimenomaan pieniä yrittäjiä ja yrityksiä, sillä maailmaamme muuttavista innovaatioista moni syntyy juuri pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Lisäksi on hyvä muistaa, että viime vuosina uudet työpaikat ovat syntyneet nimenomaan pieniin, alle kymmenen työntekijän yrityksiin – hyvä niin, sillä ne työpaikat ovat olleet tärkeä vastapaino suuryritysten irtisanomisille, Pentikäinen toteaa.
Hänen mukaansa arvonlisäveron rajojen nosto helpottaa pienyritystoimintaa ja kannustaa yritysten perustamiseen ja kasvuun nykyistä alv-rajaa laajemmalla alueella.
Korotus poistaa sellaisia pienyritysten kasvuun kohdistuvia haittoja, jotka johtuvat alv-velvolliseksi rekisteröitymisen sekä alv:n alaisten myyntien ja ostojen raportoinnista aiheuttamista kustannuksista.
Suomen Yrittäjät uskoo, että uudistus tuo yhteiskuntaan lisää joustavuutta ja tekee yrittäjyydestä entistä houkuttelevamman tavan työllistyä ja työllistää. Rajan nosto vähentää myös verojen keräämisestä hallinnolle aiheutuvia kustannuksia.
Liukuva huojennus säilytettävä
Yrittäjien mielestä nykyisenkaltainen liukuva huojennusalue pitää säilyttää myös rajaa nostettaessa.
– Myynnin ylittyminen pienelläkin määrällä muuttaa koko myynnin verolliseksi vuoden alusta lukien, mikä voi olla kohtuutonta rajan tuntumassa toimiville. Liukuvalla huojennuksella myyjä saa osan tilittämästään arvonlisäverosta takaisin palautuksena vielä sen jälkeen, kun toiminta on tullut verolliseksi, Pentikäinen toteaa.
Muutos keventäisi pienyritysten alv-taakkaa noin 160 miljoonalla eurolla ja helpottaisi noin 200 000 pienintä yritystä.
– Uudistuksen menot kannattaa kattaa leikkaamalla valtiontalouden menoja. Vaikka veroja ei kertyisi paljon enempää, muutos lisäisi yrittäjyyttä. Se näkyisi erityisesti työllisyyden kohenemisena: itsensä työllistävien määrän kasvuna ja heidän ansioidensa paranemisena, Pentikäinen sanoo.
– Esitämme, että uudistus valmistellaan siten, että sitä sovelletaan mahdollisimman pian seuraavan hallituskauden alusta lukien, Pentikäinen sanoo.
Yleisen alv-velvollisuuden rajan muuttaminen yli 10 000 euron vaatii EU:n suostumusta. Muiden maiden käytännöt huomioiden on kuitenkin todennäköistä, että asiaa ei EU:ssa vastusteta. EU-maissa alaraja vaihtelee nollan ja noin 95 000 euron välillä. Rajoja ei kuitenkaan voi suoraan verrata, koska verojärjestelmät ovat niin erilaisia.
Ruotsissa alarajaa ei ole ollut, mutta ensi vuonna alarajaksi otetaan käyttöön 30 000 kruunun alaraja. Viro hakee EU:lta lupaa nostaa arvonlisäveron alarajaa 16 000 eurosta 40 000 euroon.