Yrittäjät: Sote-esitys kaadettava tai muutettava merkittävästi

Ilman yrityksiä palvelutuotanto kuihtuu olemattomiin pienillä paikkakunnilla.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan sote-uudistusta ei pidä toteuttaa, ellei hallituksen esitystä muuteta merkittävästi.

– Jos ehdotusta ei olennaisesti paranneta, toivomme esityksen kaatuvan. Ei ole suomalaisten etu, että yksityinen sote-yrittäjyys halvaantuu, Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Yrittäjien mielestä hallituksen korjaustarpeet ovat mittavia.

– Pienillä muutoksilla esitys ei vastaa siihen, mitä ihmiset hoitoa saadakseen tarvitsevat, julkisen talouden kestävyyshaasteisiin tai palvelumarkkinoiden kehittämiseen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Lakiluonnos sote- ja maakuntauudistuksesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntoaika päättyy 25. syyskuuta.

– Julkaisemme lausuntoluonnoksemme, jotta mahdollisimman moni taho kiinnittäisi huomiota hallituksen esityksen korjaustarpeisiin, Kujala perustelee.

Yrittäjien mukaan esitys on ristiriidassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Sote-uudistuksessa unohdettu pienet yritykset

Yrittäjien mielestä suurin ongelma esityksessä on se, että se ei ota juurikaan huomioon sosiaali- ja terveyspalveluyritysten merkitystä osana palveluntuottajaverkostoa. Suomessa toimii yli 18[nbsp]000 sote-yritystä ja niissä työskentelee 80[nbsp]000 henkilöä.

– Ilman heitä palveluverkosto erityisesti pienillä paikkakunnilla kuihtuu olemattomiin, Kujala varoittaa.

Hallituksen esitysluonnoksessa korostuu julkisen palvelutuotannon ja sen rahoittamisen uudistusaikomus, jossa toimintaympäristön ja ihmisten palvelutarpeiden muutoksia ei tunnisteta.

Yrittäjien mukaan esityksestä puuttuu palvelustrateginen näkemys, jolla ohjattaisiin sitä, mitä palveluntuottamiselta halutaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi palveluiden saavutettavuutta, odotusaikoja, paikallisten yritysten mukanaolo ja laadun paranemista.

Henkilökohtainen budjetti käyttöön, palveluseteli velvoittavaksi
Poimintoja videosisällöistämme

Suomen Yrittäjät vaatii, että mikro- ja pk-yrityksiä helpottavat monituottajamalli, palvelusetelit ja henkilökohtaiset budjetit on otettava käyttöön.

Hallituksen esityksen perusteella yritykset pääsevät mukaan palvelutuotantoon heikosti: menestymällä raskaassa julkisessa hankinnassa, mikä suosii usein suuria yrityksiä. Yrittäjien mielestä ratkaisuna tähän palvelusetelin käytön on oltava velvoittavaa. Lisäksi lakiesityksestä kokonaan puuttuva henkilökohtainen budjetti on sisällytettävä sote-järjestämislakiin.

Yrittäjät esittää, että asiakkaan oikeutta valita palveluntarjoaja vahvistetaan tekemällä palvelusetelistä asteittain subjektiivinen oikeus aloittamalla perustason palveluista sekä terveyden edistämiseen liittyvistä ehkäisevistä ja hyvinvointipalveluista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen on Yrittäjien mukaan eriytettävä.

Kilpailu- ja sivutoimikiellot kaventavat maaseudun palvelutarjontaa. Yrittäjien mielestä sote-ammattilaisia ei saa kilpailukielloin tai sivutoimikielloin pakottaa työskentelemään yksinomaan julkisella sektorilla.

Yrittäjät edellyttää, että maakunnallisen sote-tuotannon kustannukset selvitetään vertailukelpoisesti ja lasketaan kaikkialla Suomessa. Maakuntien sote-tuotantoa pitää voida vertailla. Sen varmistamiseksi maakunnille on asetettava velvoite laskea ja raportoida myös palvelutuotannon yksikkökustannukset yhtenäisellä tavalla.

Yrittäjät ei kannata maakuntien verotusoikeutta, sillä se johtaisi todennäköisesti työn verotuksen kiristymiseen. Kun maakuntaveroselvitystä tehdään, on olennaista tarkastella myös kuntien verotusoikeutta sekä valtionosuusjärjestelmää.

Potilasdirektiiviä ei ole huomioitu

Euroopan komissio on kritisoinut Suomen tapaa implementoida potilasdirektiivi kansalliseen lainsäädäntöön jo vuonna 2016. Suomen valtio on komissiolle antamissaan vastineissa ilmoittanut, että asia korjataan sote-uudistuksen yhteydessä.

Hallituksen esitys ei kuitenkaan ota millään tavoin kantaa potilasdirektiiviin liittyvien ongelmien korjaamiseen.

Yrittäjäjärjestön mielestä Suomen pitää korvata toisessa EU-maassa annettu sekä kiireellinen että ei-kiireellinen hoito samoin perustein kuin Suomessa julkisella tuottajalla annettu hoito korvattaisiin. Muuten direktiivin tarkoittamat potilaan oikeudet eivät toteudu. Asia on korjattava sote-uudistuksen yhteydessä.

Pentikäisen ja Kujalan mukaan hallituksen on korjattava esitystään ja lopullisessa esityksessä on arvioitava laajasti vaikutukset 18[nbsp]000 alan yritykselle ja niiden henkilökunnalle sekä terveyden edistämiseen.

Mainos