Jätetoimialalla on Suomen Yrittäjien mukaan pitkään kiistelty siitä, kuinka paljon kuntaomisteiset isot yhtiöt voivat kilpailla etuoikeutetussa asemassa yksityisten pienten yritysten kanssa samoista asiakkaista.
Ympäristöministeriö julkaisi tiistaina esityksen jätemarkkinoiden avaamisesta yksityisille jätehuollon yrityksille. Tosin asumisesta syntyvät kuntalaisten jätteet jäisivät kuntien hoidettavaksi.
Suomen Yrittäjät pitää esitystä oikeansuuntaisena, mutta huomauttaa ministeriön myös ehdottavan jätetoimialalle poikkeuksia hankintalain säännöksistä pienten yritysten vahingoksi.
Erityisen ongelmallisena järjestö pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kuntayhtiöt voisivat kilpailla yritysten kanssa kymmenen prosentin siivulla liikevaihdostaan aina vuoteen 2030 saakka. Siirtymäajan jälkeen määritelmä palautuisi viiteen prosenttiin.
– Ministeriö siis esittää jätetoimialalle sellaista kilpailua vääristävää lainsäädäntöä, jota ei ole pidetty mahdollisena millään toisella toimialalla, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä toteaa.
Järjestö pitää siirtymäaikaa liian pitkänä. Esimerkiksi sote-alalla siirtymäsäännäs ulottuu vain vuoden 2021 loppuun.
– Vaadimme, että jätehuollossa on samat pelisäännöt kuin muilla toimialoilla. Esitetty 12 vuoden siirtymäaika on perusteettoman pitkä. Sitä on lyhennettävä niin, että viiden prosentin sidosyksikkörajaa ryhdytään noudattamaan vuoden 2020 alussa, Toivonen vaatii.
Muuten Suomen Yrittäjät pitää ministeriön esitystä hyvänä. Kuntien yksityisoikeuksien poistaminen, markkinoiden avaaminen ja yrittäjyyden edistäminen jätehuollossa on järjestön mielestä oikea suunta.
Suomen Yrittäjien mukaan suurten kuntaomisteisten osakeyhtiöiden pitää olla laissa samalla viivalla pienten yritysten kanssa, kun toimitaan kunnan vastuun ulkopuolella ja kilpailuilla markkinoilla.
Lisäksi järjestö pitää tärkeänä, että ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätehuollon sähköinen markkinapaikka-alusta saa riittävän rahoituksen.