– Tämä tarkoittaa monelle yritykselle toiminnan täydellistä keskeytymistä. Se on aivan liian rajua, asiantuntija Karoliina Katila Suomen Yrittäjistä sanoo.
– Myös ravintoloille sulkutilan jälkeiseen aikaan suunnitellut tiukennukset voivat tehdä ravintoloiden avaamisesta käytännössä kannattamatonta. Korvauksien on katettava kaikki sulku- ja rajoitustoimien kohteeksi joutuneet yritykset tasapuolisesti, hän jatkaa.
Hallitus esittää eduskunnalle muutoksia tartuntatautilakiin niin, että kunta ja aluehallintovirasto voisivat sulkea asiakastiloja, vaikka niissä olisi yhtä aikaa enintään kymmenen asiakasta. Tarkoitus on hidastaa koronaviruksen leviämistä. Lakiesitys tarkoittaa monelle yrittäjälle toiminnan täydellistä keskeytymistä.
– Yrittäjille ja työntekijöille on iso merkitys sillä, voidaanko toimintaa harjoittaa rajatusti terveysturvallisuudesta huolehtien pienemmällä henkilömäärällä vai onko toiminta keskeytettävä kokonaan, Katila sanoo.
– Yritykset ovat tehneet jo sopeuttamistoimenpiteitä täyttääkseen voimassa olevan sääntelyn mukaiset velvoitteet, jotka menevät hukkaan, jos sääntelyä muutetaan, Katila toteaa.
Esitys sekoittaa portaittaisen rajoitussääntelyn
Sulkupäätös voi koskea vain laissa määriteltyjä tiloja, esimerkiksi kylpylöitä, liikunta- ja urheilutiloja, huvi-, teema- ja sisäleikkipuistoja sekä kauppakeskusten oleskelutiloja.
– Asiakasmäärillä ei enää siis olisi väliä, eli myös tilat, joissa on vain vähän ihmisiä, voisi sulkea, Katila huomauttaa.
Tartuntatautilain elinkeinotoimintaan kohdistuvat rajoitukset on tarkoitettu portaittaiseksi: tiukempiin rajoitustoimiin voidaan siirtyä vasta, jos aikaisemmat toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Asiakastilojen sulkemista koskeva säännös on tarkoitettu viimesijaiseksi keinoksi.
Katilan mukaan esitys sekoittaa tartuntatautilain mukaisia rajoituksia, jotka on tarkoitettu portaittaiseksi.
– Velvoite huolehtia siitä, ettei asiakkaiden lähikontaktia synny, koskee vain tiloja, joita käytetään yli kymmenen hengen samanaikaiseen oleskeluun. Tästä seuraa ristiriita: voimakkain toimenpide koskisi tiloja henkilömäärästä riippumatta, kun lievempi toimenpide – lähikontaktien välttäminen – ei, Katila toteaa.
Hänen mielestään elinkeinovapauden täydellinen rajoittaminen ei ole perusteltua, oikeasuhtaista eikä välttämätöntä, jos edes lievempää keinoa ei ole käytetty eikä sitä koskevaa päätöstä ole lain mukaan edes voitu tehdä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 30.6.2021 asti.
Ravintoloiden avaamisesta kannattamatonta
Ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina osassa maata 28. maaliskuuta asti. Hallitus esittää, että sen jälkeen ravintoloita voisi avata erittäin tiukoilla rajoituksilla.
Rajuimmillaan anniskeluravintoloiden asiakasmäärään enimmäisrajoitusta nostettaisiin 50 prosentista 67 prosenttiin ja muissa ravitsemusliikkeissä nykyisestä 25 prosentista 50 prosenttiin. Ravintolat pitäisi sulkea kello 18 ja anniskelu lopettaa kello 17.
– Esitetyt rajoitukset vastaavat ravitsemisliikkeiden sulkua, sillä liian tiukkojen rajoituksien seurauksena liikkeitä ei kannata avata, Katila sanoo.
Hänen mukaansa on varmistettava, että ravintolat saavat korvauksia rajoituksista aiheutuvista vahingoista.
– Korvausten pitää kattaa tilanteet, joissa tiukennettujen rajoitusten johdosta ravitsemusliikettä ei olisi mahdollista avata eikä toimintaa harjoittaa lainkaan.
Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 29. maaliskuuta.