Yrittäjät ihmeissään ministerin veroesityksestä – ”täysin vailla perusteita”

Asiantuntijan mukaan osinko on valtaosalle osingonsaajista hyvin pieni korvaus otetusta riskistä.
Vuonna 2019 listaamattomista yhtiöistä maksettu mediaaniosinko oli 575 euroa osingonsaajaa kohden. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Vuonna 2019 listaamattomista yhtiöistä maksettu mediaaniosinko oli 575 euroa osingonsaajaa kohden. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Korona-aika on koetellut rujosti suurta määrää kotimaassa toimivia yrityksiä. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen ihmettelee liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) yrittäjien tilanteeseen liittyvän todellisuudentajun ja pelisilmän täydellistä puutetta, mikä välittyi hänen mielipidekirjoituksessaan (KL 24.1.).

Ministeri Harakan mukaan erityisesti listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen tarjoaisi väylän työn verotuksen keventämiseen.

– Sinällään Harakan ajatukseen työn verottamisen kevennystarpeesta on helppo yhtyä, mutta yrittäjyyden ja suomalaisen omistajuuden kannustimien heikentäminen olisi tähän täydellisen järjetön polku, Petri Salminen toteaa Kauppalehden mielipidekirjoituksessa.

Salminen muistuttaa, että yrittäjät tekevät yritystä perustaessaan tai listaamattomiin yhtiöihin sijoittaessaan päätöksen ottaa kannettavakseen merkittävän epäonnistumisen riskin, joka korona-aikana on konkretisoitunut myös suurelle yleisölle esimerkiksi ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjien hätähuutoina.

– Vuonna 2019 listaamattomista yhtiöistä maksettu mediaaniosinko oli 575 euroa osingonsaajaa kohden, eli kuukausituloksi muutettuna noin 48 euroa. Ministeri Harakan vihjailut siis siitä, että osingot muodostavat merkittävää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ovat täysin vailla perusteita, Salminen kirjoittaa.

– Osinko on valtaosalle osingonsaajista hyvin pieni korvaus otetusta riskistä.

Poimintoja videosisällöistämme

Salmisen mukaan moni aidosti yrittäjäriskiä kantavista yrittäjistä on pystynyt turvaamaan yritystoiminnan edellytyksiä ja esimerkiksi mahdollistamaan ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen sillä, että on itse tyytynyt kenties vuosien ajan huomattavan pieneen palkkatuloon.

– Tämä siksi, että yrittäjä haluaa ensisijaisesti turvata yrityksensä toiminnan. Yksityiselle sijoittajalle taas osinkotuotto on peruste sijoittaa varojaan suuremman riskitason sisältäviin pk-yrityksiin turvatumpien sijoitusmuotojen asemesta.

Salminen muistuttaa, että yrittäjien ikääntymisen myötä jopa noin 85 000 yritystä on tulevina vuosina omistajanvaihdoksen edessä.

– Uusien omistajien löytyminen ei pääomaköyhässä Suomessa ole itsestään selvyys, joten omistajanvaihdoksia ei pidä missään tapauksessa estää harkitsemattomilla ja lyhytnäköisillä veromuutoksilla.

Salmisen mukaan osingot ovat yrittäjälle monesti paitsi elintärkeä tapa varmistaa yrityksen alkuvaiheen taloudellinen kestokyky myös kannustin sijoittaa varoja monesti hyvin riskipitoiseen yritystoimintaan.

– Juuri nyt, kun maailmanlaajuisen pandemian jäljiltä osalla yrityksistä alkaa raunioituneen liiketoiminnan jälleenrakentamisen vaihe ja osa taas tarvitsee kipeästi uusia pääomia muun muassa vihreään siirtymään liittyviin investointeihin tai laajentumiseen uusille markkina-alueille, on täysin mahdotonta ymmärtää ministeritason väläyttelyä siitä, että kannusteita yrittäjyyteen ja suomalaiseen omistajuuteen halutaan heikentää.

Mainos