– Tarvitaan elvyttävää infrapakettia mutta vähintään yhtä paljon työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia. Niitä lisäbudjetti ei sisällä ollenkaan, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Koronakriisin hoitoon liittyvä lisäbudjetti nostaa valtion velanoton tänä vuonna lähes 19 miljardiin. Yrittäjät on erittäin huolissaan velkaantumisen kasvutahdista.
– Liikenneinfraan ja koulutukseen pitää panostaa. Samalla on sanottava, että otamme velkaa vaarallista tahtia ja rahaa menee myös kohteisiin, jotka eivät ole välttämättömiä, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen huomauttaa.
– Kokoamme raskasta perintöä tuleville sukupolville. Tarvitsemme jo elvytysvaiheeseen rakenneuudistuksia, jotka vahvistavat kasvua, lisäävät työllisyyttä ja parantavat julkisen talouden tasapainoa, hän vaatii.
Hallitus julkisti lisäbudjetin yhteydessä kannanoton Kohti kestävää julkista taloutta.
– Kannanotossa on tärkeitä linjauksia. Hallituksen kädet tekevät kuitenkin muuta kuin suu puhuu. Emme näe sellaista vakavaa valmistelua, joka tähtäisi työllisyyden vahvistamiseen. Päinvastoin kuuluu paljon reformien vähättelyä. Työllisyysryhmätkin miettivät enemmän työllisyyttä heikentäviä kuin lisääviä toimia, Pentikäinen ihmettelee.
Yrittäjät kiittää siitä, että yrittäjän työttömyysturvan määräaikaa jatketaan muiden kriisiajan määräaikaisten työlakimuutosten rinnalla.
Kustannustukea tarvitaan enemmän
Hallituksen on määrä julkistaa tällä viikolla uutta kustannustukea koskeva lakiesitys. Lisäbudjetin yhteydessä hallitus kertoi, että kustannustukeen varataan 300 miljoonaa.
– Yritysten tilanne on yhä vaikea – ja uhkaa monella alalla vaikeutua, kun myös vientiteollisuuden ongelmat syvenevät. Kustannustukea tarvitaan enemmän, jotta tuki riittää auttamaan yrityksiä pahimman yli ja säilyttämään työpaikkoja, Kuismanen sanoo.
– Moni tarvitsee kustannustuen rinnalle kehittämistukia, joita voi hakea enää muutamia päiviä. Yritysten kannattaa nyt kiirehtiä hakemuksia, jos kriteerit vain täyttyvät, Kuismanen kannustaa.
Yrittäjät kannustaa hallitusta myös avaamaan ulkorajoja.
– Koronatilanne on monessa naapurimaassamme samankaltainen kuin meillä. On tärkeää taloudelle, että ulkorajoja avataan maltillisesti. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on luonnotonta, että rajaliikennettä Norjasta ja Ruotsista rajoitetaan, Pentikäinen toteaa.