– Toimet Suomen vientikilpailukyvyn parantamiseksi ovat kuitenkin riittämättömiä sekä työ- että hyödykemarkkinoiden osalta, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2017 sisältää Kuismasen mukaan paljon pienehköjä toimia, mutta siitä puuttuvat suuret ja Suomen talouden käänteen kannalta olennaiset rakenteelliset uudistukset.
Hänen mukaansa Suomen Yrittäjien ajamat yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisäverotus ovat tervetulleita parannuksia pk-yritysten kannalta. Ne kannustavat yrittäjyyteen. Myös kotitalousvähennyksen laajennus sekä perintö- ja lahjaverotuksen lievennykset auttavat yrityksiä menestymään ja työllistämään.
– Kansainvälinen talouskehitys on historiaansa nähden heikkoa. Tästä huolimatta Suomen vienti kehittyy vielä heikommin. Menetämme edelleen markkinaosuuksia. Kilpailukykysopimus ei riitä kääntämään reaalitaloutta ylöspäin, Kuismanen sanoo.
– Suomen talouskasvu on kotimaisen kysynnän, yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien, varassa. Kotimarkkinoiden kasvun kannalta kilpailukykysopimukseen liittyvät veronalennukset ovat perusteltuja, hän jatkaa.
Kuismasen mukaan budjettiehdotuksessa ei kiinnitetä riittävästi huomioita tekijöihin, joiden varassa Suomen pidemmän aikavälin kasvu on.
– Näitä olisivat muutokset, joilla kaikki tuotantopanokset saataisiin tehokkaaseen käyttöön kilpailukykyisellä hinnalla. Työmarkkinat eivät toimi hyvin, ja siksi moni työ jää liian kalliina tekemättä. Julkisia menoja ei myöskään karsita riittävästi alueilla, joilla ei ole merkitystä talouteen.
Kuismasen mielestä on valitettavaa, että valtion velkaantumisen taittuminen siirtyy kauemmaksi. Tämä koskee myös julkisyhteisöjen velkaa.
– Osittain budjetin seurauksena julkisyhteisöjen alijäämä jää liian suureksi. Tällaista kehitystä voitaisiin perustella paremmin, jos lisävelanoton vastapainoksi tehtäisiin rakenteellisia muutoksia, joilla reaalitalouden kasvua saataisiin kiihdytettyä.
Rakenneuudistukset puuttuvat edelleen
Kuismanen moittii, että tärkeimmät muutokset työmarkkinoiden toimintaan jäivät jälleen tekemättä.
– Työttömyys on paitsi työttömän myös koko yhteiskunnan ongelma: se maksaa yhteiskunnalle todella paljon. Tätä ei selvästikään ole riittävästi sisäistetty, hän sanoo.
– Suomi tarvitsee lisää toimia työllisyyden kasvattamiseksi. Muuten suomalaista hyvinvointimallia ei voida nykyisessä muodossaan ylläpitää.
Niin sanottu lex Lindström on Kuismasen mielestä inhimillisesti ymmärrettävä, mutta väärä viesti työmarkkinoille.
– Se on tapa siistiä tilastoja, mutta ei paranna työmarkkinoiden toimivuutta tai rakenteita.
Hallitus siirtää monia asioita, muun muassa työttömyysturvan ja verotuksen uudistukset, työryhmään.
– Se kertoo siitä, että päätöksiin ei riitä rohkeutta. On tiedossa, mitä keinoja Suomen talous tarvitsee kääntyäkseen. On valitettavaa, että päätöksiä ei uskalleta tehdä vaan niitä siirretään asettamalla työryhmiä, Kuismanen sanoo.