Yrittäjäjohtaja: Ay-liike taistossa oikeuslaitosta vastaan

Lainsäädäntö ja työmarkkinajärjestelmä kaipaavat nopeita rakenteellisia uudistuksia, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja.
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. (Kuva: Tero Takalo-Eskola)
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. (Kuva: Tero Takalo-Eskola)

– Joulurauha päätettiin tänä vuonna työmarkkinoilla unohtaa, kun Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT lähti taistoon paitsi suomalaisia työpaikkoja myös Suomen oikeuslaitosta vastaan. Vieläpä asiassa, joka ei alun perin liity millään tavalla AKT:n jäseniin tai kuljetusalalla toimiviin yrityksiin. Suomi siis seis, kun siltä sattuu tuntumaan, toteaa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen.

Hänen mukaansa AKT:n pelikirjassa tällaiset suomalaisten yritysten ja työntekijöiden etujen vastaiset toimet eivät ole millään tavalla uusia tai odottamattomia.

– Ei ole ensimmäinen kerta, kun se viittaa kintaalla suomalaiselle oikeusjärjestelmälle ja sen kunnioittamiselle. Jonkinlainen uutinen – ja suuri pettymys – on kuitenkin se, että myös keskusjärjestö SAK näyttäisi pitävän täysin hyväksyttävänä tällaista oikeuslaitosta halveksuvaa toimintaa, Salminen sanoo tiedotteessaan.

Hänen mielestään joulunajan episodi on selkeä osoitus siitä, että suomalainen lainsäädäntö ja työmarkkinajärjestelmä kaipaavat kipeästi nopeita rakenteellisia uudistuksia.

– Järjestäytyneessä yhteiskunnassa ei voi olla niin, että lyhytnäköisen oman edun tavoittelemisen vuoksi täysin vastuuttomasti Suomen ja suomalaisen työn tulevaisuuteen suhtautuvat järjestöt voivat pitää pilkkanaan koko yhteiskuntaa.

Salminen toteaa, että työmarkkinoilla toimivat järjestöt puhuvat edustajiensa suulla mielellään siitä, kuinka työmarkkinakeskusteluun kuuluu kova kielenkäyttö.

– Näköjään on kuitenkin käynyt niin, että vuosikymmenten saatossa myös muut normaalit sivistyneeseen yhteiskuntaan kuuluvat käyttäytymissäännöt ovat saaneet unohtua. Ratkaisevasti rajoja ylitetään kuitenkin siinä vaiheessa, kun järjestöt nostavat itsensä lakien tai oikeuslaitoksen yläpuolelle.

– Tässä vaiheessa poliitikot eivät voi enää seurata toimintaa hiljaisina. Yksikään lakeja tai oikeuslaitoksen ratkaisuja tietoisesti rikkova toimija ei ansaitse lainsäädännössä minkäänlaista erityisasemaa, Salminen jatkaa.

Hänen mukaansa duurin häviäjä tässä järjestöäkkäilyssä ovat suomalaiset yritykset, niiden vastuullisesti ja tunnollisesti työtään tekevät työntekijät sekä ne lukuisat paikallisesti ratkaisuhakuista neuvottelutyötä tekevät luottamushenkilöt ja -valtuutetut, jotka aidosti haluavat rakentaa parempaa työelämää yhteistyössä työnantajiensa kanssa.

– He joutuvat kerta toisensa jälkeen sijaiskärsijöiksi valtakunnallisten järjestöjen vastuuttomassa valtapelissä.

Mainos