Yrittäjä tunnustautuu uuden ovelan huijauksen uhriksi: Näin katosi 1,2 kilometriä teräspalkkia

Hitsausalan yrittäjä luuli viestivänsä aivan toisen henkilön kanssa tilauksesta. Poliisi varoittaa ulkomailta johdetuista petoksista.
Lohjalainen hitsausalan yrittäjä Mika Järvenpää ei ole aiemmin joutunut huijausten kohteeksi. Kuva: Verkkouutiset
Lohjalainen hitsausalan yrittäjä Mika Järvenpää ei ole aiemmin joutunut huijausten kohteeksi. Kuva: Verkkouutiset

– Näin jälkeenpäin ajateltuna, siinä vaiheessa olisi pitänyt hälytyskellot soida, sanoo Mika Järvenpää.

Tilausmäärä oli tavallista isompi. Mutta ehkä firmalla oli joku isompi rakennusprojekti meneillään.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mika Järvenpää on Lohjalla toimivan hitsauspalvelualan yrityksen toimitusjohtaja. Kuusi henkeä työllistävä yritys valmistaa ja toimittaa tilauksesta eteenpäin metallialan tuotteita. Järvenpää haluaa kertoa Verkkouutisille avoimesti, miten joutui lähes 8[nbsp]000 euron edestä huijatuksi. Tekijöitä ei ole saatu toistaiseksi kiinni. Ja tuskin saadaankaan. Omalla tarinallaan hän haluaa varoittaa muita yrittäjiä.

Yrittäjiin kohdistuvat huijausrikokset tai niiden yritykset ovat varsin yleisiä. Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan lähes puolet yrittäjistä on joutunut huijausrikoksen kohteeksi. Valtaosassa tapauksista yrittäjälle ei koitunut vahinkoa.

Kymmenesosassa rahalliset menetykset olivat viidestäsadasta kymmeneen tuhanteen euroon, muutamassa prosentissa tätä enemmän.

Viime vuoden marraskuussa sähköposti Lohjalla kilahti. Rakennusalan yritys oli kiinnostunut tilaamaan Järvenpään yritykseltä 1[nbsp]200 metrin edestä kahdenlaisia teräsputkipalkkeja ja pyysi tarjousta. Tarjouspyyntö oli lyhyt ja ytimekäs. Siitä ilmeni tarkasti, minkälaisia palkkeja yritys halusi. Perässä oli eteläsuomalaisen yrityksen nimi, Y-tunnus, osoite, henkilön sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

Järvenpää kiitti kyselystä, lähetti tarjouksen teräsputkipalkeista ja lupasi toimittaa ne 4-5 päivän kuluessa. Pian tilaajalta tuli sähköpostitse vastaus: ”Hei Kiitos tarjouksesta, tarjous sopii.” Tilaaja kysyi vain maksuaikaa ja sitä, milloin palkit olisivat noudettavissa.

Järvenpää ilmoitti maksuehdon olevan 14 päivää, tarkistavansa ennen toimitusta yrityksen luottotiedot ja tarjosi edelleen mahdollisuutta toimittaa palkit perille saakka. Tilaaja sanoi kuljetuksen heidän kauttaan kuitenkin järjestyvän. ”Nosturi pitäisi järjestää, mutta onnistuusko nouto?”, kysyttiin viestissä, jonka pieni kirjoitusvirhe tuskin herätti huomiota.

– Ymmärsin, että palkit olivat menossa yrityksen jollekin toiselle työmaalle.

Mika Järvenpää tarkisti kyseisen eteläsuomalaisen rakennusalan yrityksen luottotiedot, ja ne olivat kaikin puolin kunnossa.

– Hyväuskoinen yrittäjä ajatteli, että yrityksellä pyörii bisnes ja kaikki on kunnossa.

Tarjouspyyntö oli ytimekäs.
Rekkakuskin spontaani tokaisu: Ilmeisesti Viroon

Seuraavaksi lohjalaisyrityksen pihaan tuli sovitusti rekka hakemaan teräsputkipalkkeja. Auton kyljissä olivat tunnetun kuljetusalan yrityksen nimi ja logo. Mikään ei herättänyt epäilyjä, paitsi ehkä jälkikäteen tämä:

– En itse ollut paikalla, kun rekka tuli. Palkkeja lastaamassa ollut metallimiehemme oli kysynyt kuskilta, menevätkö nämä kauaskin. Siihen kuski oli vastannut spontaanisti, että ilmeisesti Viroon.

Mika Järvenpää sanoo, ettei hänen yrityksensä ole koskaan aiemmin joutunut varkauksien tai huijausten kohteeksi.

– Omasta pihastani varastettiin kauan sitten vesiskootteri, mutta siitä on jo lähes 25 vuotta aikaa.

Kun rahoja teräsputkipalkeista ei kuulunut, Järvenpää lähetti maksukehotuksen, etsi kyseisen rakennusliikkeen toimiston numeron yrityksen verkkosivuilta ja soitti sinne varmistaakseen, ettei lasku ollut hukkunut.

Tätä ennen Järvenpää oli yrittänyt soittaa sähköpostiviestin yhteydessä olleeseen numeroon, mutta siihen ei ollut vastattu.

Tässäkään vaiheessa hän ei ollut vielä osannut epäillä mitään. Yrityksen verkkosivuilla toimitusjohtajan nimi täsmäsi nimeen, jonka kanssa hän oli sopinut tilauksesta. Sähköposti oli tosin muotoa gmail, mutta siihen Järvenpää ei ollut kiinnittänyt huomiota tilauksesta sovittaessa.

Rakennusliikkeen toimitusjohtajan nimi täsmäsi nimeen, jonka kanssa Järvenpää oli viestitellyt sähköpostitse. Kuva: Verkkouutiset
Puhelun toisessa päässä syntyi hiljaisuus

– Aloitin puhelun toteamalla, että teillä on edelleen maksamatta tämä putkipalkkitoimitus. Toisessa päässä oli hetken hiljaista. Sitten sieltä sanottiin, ettei heiltä ole tällaista toimitusta tilattu.

Puhelun aikana selvisi pian, että kyseinen rakennusliike on joutunut aiemminkin vastaavantyyppisen identiteettivarkauden kohteeksi. Ja että poliisi oli jo asian päällä. Järvenpää päätti tehdä internetin kautta asiasta rikosilmoituksen. Puolen vuoden kuluttua Järvenpää sai tiedon tutkinnan keskeyttämisestä.

Järvenpää sanoo olevansa pettynyt poliisin toimintaan ja epäilee, ettei asiaa ole tosissaan tutkittu:

–Ihmettelen, kun meillä oli tiedossa kuitenkin aika tarkkaan, milloin rekka lähti pihastamme, mitä sen kyljissä luki ja kameroita on eri puolilla, etteikö tätä kautta tekijöiden jäljille olisi voitu päästä.

– Jos poliisista olisi edes soitettu minulle, olisin ollut vakuuttuneempi siitä, että asialle on haluttu tehdä jotain.

Rikollisuutta pyöritetään Virosta tai kauempaa

Rikosylikonstaapeli Henri Baldauf vastaa puhelimeensa työpaikaltaan. Hän kertoo tutkineensa kyseiseen rakennusliikkeeseen kytkeytyvää identiteettivarkausvyyhtiä sekä muitakin vastaavantyyppisiä tilauspetoksia.

– Pelkästään Uudellamaalla ilmoituksia tämänkaltaisista rikoksista tulee useita kymmeniä vuosittain.

Baldauf epäilee, että korona-aika on osaltaan lisännyt tämäntyyppistä verkossa tapahtuvaa rikollisuutta.

Miten helppo tai vaikea tällaisia rikoksia on selvittää?

– Riippuu tietysti tapauksesta, mutta teemme tiivistä yhteistyötä etenkin Viron poliisin kanssa. Monesti näissä jutuissa yksikään rikoksesta epäillyistä ei ole edes käynyt Suomessa.

Lohjalaisyrittäjän kuorman hakenut kuski huikkasi teräsputkipalkkien olevan menossa Viroon, mutta se ei ole välttämättä edes lopullinen osoite. Ja rikoksia pyörittävän organisaation lonkerot voivat ulottua ties minne.

Baldauf kuvaa lyhyesti, miten toimintaa pyöritetään. Ensinnäkin on taho, joka etsii Suomesta vakavaraisia, moitteettomia yrityksiä. Sen nimiin tekaistaan sähköpostiosoitteet, puhelinnumerot ja muut. Joissain tapauksissa yritykselle on tehty jopa tekaistut kotisivut.

Huijarit ”mukavia kauppakumppaneita”

Kun yrityksen tietoja on käytetty tarpeeksi monta kertaa, etsitään toinen yritys. Sitten on toisia tahoja, jotka vastaavat tilauksista, logistiikasta ja muusta. Ja sitten on rehellisiä yrityksiä, jotka on tahtomattaan huijattu mukaan.

– Nämä huijarit ovat hyvin mukavia kauppakumppaneita siitä mielessä, että he eivät koskaan tingi hinnasta ja yleensä muutkin ehdot sopivat. Ainoa, mitä he yleensä toivovat on se, että maksuaika olisi hiukan pidempi, ehkä pari-kolme viikkoa. Tässä on ajatuksena juuri se, että heillä olisi aikaa toteuttaa tämä prosessi, sanoo Baldauf.

Tilaukset tehdään ja sovitaan sähköpostitse. Kun tilauksesta on päästy sopimukseen, tilataan tavaroille kuljetus samoja tekaistuja tietoja käyttäen.

Ostaja kertoi omasta kuljetuksesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuljetusyritys luulee toimittavansa tavanomaista työtehtävää. Se toimittaa tavarat tiettyyn paikkaan, josta taas joku toinen taho noutaa ne.

– Matkalla on monta vaihetta ja totta kai tämä aiheuttaa tutkinnalle suuria haasteita sekä täällä Suomessa että Virossa.

Balfaufin mukaan tilauksia on saatu palautettua Virosta takaisin Suomeen. Ei kuitenkaan läheskään aina.

– Tavallisesti näissä onnistuneissa tapauksissa asianosaisten hälytyskellot ovat ryhtyneet ajoissa soimaan. Esimerkiksi kuljetusyrityksessä on saatettu ihmetellä, miksi tällainen tavara pitää jättää näin omituiseen paikkaan ja sieltä on oltu poliisiin yhteydessä.

Poliisi varoittaa yrittäjiä: Tarkistakaa, tarkistakaa…

Mitä vastaat lohjalaisyrittäjälle, joka epäilee, ettei poliisi ole tutkinut asiaa tosissaan?

Poimintoja videosisällöistämme

– Tässä kyseisessä tapauksessa tutkinnan keskeyttämisilmoitus tarkoittaa sitä, että Suomessa ne toimenpiteet, jotka ovat tämän tapauksen osalta tehtävissä, on tehty. Kokonaisuuden osalta tutkinta jatkuu edelleen.

Onko yrittäjällä teoriassa mahdollista saada takaisin teräsputkipalkkejaan tai edes rahallista korvausta?

– Teoriassa totta kai, mutta teräspalkit ovat varmasti jo menneet käyttöön. Tutkinnan osalta paljon on kiinni, miten Virossa tai muualla tässä onnistutaan. En uskalla ennustaa, mikä tässä on lopputulos.

Mika Järvenpää sanoo, että luottamus eri tahoihin on mennyt, myös poliisiin. Kuva: Verkkouutiset

Rikosylikonstaapeli Henri Baldauf haluaa omalta osaltaan varoittaa yrityksiä:

– Tämänkaltaiset huijaukset mahdollistaa se, että meillä Suomessa yritykset luottavat paljon toisiinsa. Ei tehdä riittävästi varmistuksia. Tarkisteta yritysten yhteystietoja. Vaikka kotisivutkin olisivat väärennettyjä, oikeat tiedot löytyvät viimeistään yritysrekisteristä. Ja se, että yritys käyttäisi sellaisia sähköpostiosoitteita kuin gmail tai hotmail, on todella harvinaista ja koskee lähinnä pieniä yrityksiä.

Baldauf sanoo samaan hengenvetoon ymmärtävänsä yrittäjiä, jotka tekevät kiireessä tilauksia eivätkä tule ajatelleeksi varmistaa asioita viimeisen päälle.

Huijattu yrittäjä: Luottamukseni on mennyt

Lohjalaiseen hitsausalan yrittäjään Mika Järvenpäähän huijaustapaus on jättänyt jälkensä:

– Luottamus eri tahoihin on mennyt. Valitettavasti rehelliset yrittäjät ovat ne, jotka tässä kärsivät. Tuntuu myös käsittämättömältä, että tuollainen rikollinen on niin hyvin suojattu, ettei tällaisiin tapauksiin päästä kiinni.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vakuutusyhtiöstä hän ei ole saanut korvauksia.

– Vakuutusyhtiön näkökulmasta tässä ei ole rikosta tapahtunut. Nostimmehan me vapaaehtoisesti ne teräsputkipalkit rekkaan.

Toki Järvenpää on tarkastellut omaa perusluottamustaan tai hyväuskoisuuttaankin kriittisesti. Ehkä riski huijaukselle olisi ollut pienempi, jos hän olisi ollut puhelimitse yhteydessä tilaajaan. Tai mistä senkään tietää.

Mainos