Toukokuussa ravintolat voivat hakea korvauksia sulun aiheuttamista tappioista. Monelle se on liian myöhään. Näin ennustaa järvenpääläinen yrittäjä Juha Ollila.
– Siinä on aika monta ravintolaa nurin ennen kuin ne saavat rahaa. Määrättömästi velkojat eivät odota sitä, koska rahaa tulee, hän sanoo Verkkouutisille.
Ollila itse johtaa Härmän Rati -nimistä yritystä, joka vuokraa juhlatiloja sekä tarjoaa majoitusta ja ravintolapalveluja lähellä Tuusulanjärven rantaa. Hän siis toimii bisneksessä, joka on tapahtuma-alan ohella pahimmin kärsinyt pandemiasta.
– Jos koko kesä menee huonosti, se on meille ja monelle muulle lopullinen niitti. Ihmisillä ei ole käsitystä, kuinka lähellä ravintolat ovat konkurssia.
Härmän Rati on alunperin kansakoulu, jonka Ollila yhtiökumppaninsa kanssa siirsi Alahärmästä Järvenpäähän seitsemän vuotta sitten. Ollila on aiemmalta ammatiltaan biokemisti ja rakennusmestari, joten hän suunnitteli rakennuksen sellaiseksi, että siinä voi järjestää juhlia ja kokouksia sekä majoittaa ihmisiä.
Lounastakin on tarjottu alusta lähtien, mutta sen tärkein merkitys on ollut markkinoida paikkaa; ihmiset pääsisivät tutustumaan paikkaan, innostuisivat tarjoiluista ja varaisivat tilan juhlakäyttöön. Oma lisänsä liikeideassa on, että Härmän Rati tarjoaa edelleen luomuruokaa.
– Juhlat olivat päätuote ja toivat liikevaihdosta 50–70 prosenttia. Lounas oli ehkä 25 prosenttia, Ollila sanoo.
Parissa vuodessa Härmän Rati saatiin kannattavaksi. Kesä 2020 oli jo kevättalvella koko lailla varattu, kun korona muutti kaiken yhdessä yössä. Kun hallitus julisti Suomeen sulun, varauskirja tyhjeni. Yht’äkkiä yrityksen päätuote olikin lounastarjoilu, jota myytiin take away -periaatteella.
Lounasruoan tarjoaminen on tunnetusti matalan katteen liiketoimintaa. Kilpailua on paljon, ja lounassetelin arvo ohjaa hintoja. Lounaan merkitys Härmän Ratin liikevaihdossa on noin neljäsosa.
– Jos lounas normaalisti tuo 25 prosenttia, voi kuvitella, kuinka paljon enemmän pitää myydä, kun paikataan se 75 prosenttia. Lounas ei muutenkaan ole kultakaivos, Ollila toteaa.
Hän laskee, että vuoden takainen sulku aiheutti sadan tuhannen euron tulojen menetyksen yritykselle. Kiinteät kulut eivät pudonneet samaa tahtia, eivät oiekastaan lainkaan. Ollilan mukaan pelkkä sähkölasku vie kolme tuhatta euroa kuukaudessa, ja vuokriin kuluu viisi tuhatta euros. Työntekijöitä on neljä, joista kolem kokoaikaista, ja heidän palkkansa Ollila on maksanut koko ajan.
– Kaksikymmentä tuhatta euroa menee kuukaudessa aika helposti. Sitten pitää vielä ostaa ruoat ja myydä ne katteella. Ihmiset eivät aina ymmärrä sitä skaalaa, joka kuukaudessa tällaisessa toiminnassa kuluu.
Valtio maksoi Härmän Ratille korvauksia kevään 2020 sulun aiheuttamasta häiriöstä 5000 euroa. Lisäksi Business Finland maksoi tukea 72000 euroa, jota ei saanut käyttää tappioiden kattamiseen vaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Härmän Rati käytti sen muun muassa luomuverkkokaupan parantamiseen.
Loppukesä näytti valoisalta
Viime kesänä koronavirus melkein tukahtui Suomessa. Elo- ja syyskuussa Härmän Ratin tilanne näytti hyvältä, ja toiminta pyöri kuin normaaliaikoina.
Lokakuussa korona alkoi taas levitä, ja juhlia peruttiin. Ihmiset alkoivat taas karttaa ravintoloita. Hallitus valmisteli menetyksiä varten uuden tuen, jota ravintolat saivat hakea loppuvuodesta 2020. Tuen perusteeksi asetettiin menetykset elo- ja syyskuussa, siis ajanjakso, kun monen yrityksen toiminta Suomessa oli palannut lähes normaaliksi.
Härmän Rati haki tukea, mutta huonolla menestyksellä.
– Emme saaneet mitään, Ollila harmittelee.
Hän ihmettelee, miksi hallitus valitsi korvausperusteeksi juuri elo-syyskuun menetykset. Olisihan se voinut tarkastella toimintaa vaikka koko syksyn ajalta, jolloin huonotkin kuukaudet olisi luettu mukaan tuen perusteisiin. Hän epäilee, että hallitus teki valinnan tarkoituksella.
– He tiesivät tasan tarkkaan, että elo- ja syyskuu olivat parhaat kuukaudet.
Alkuvuonna Ollila sanoo olleensa lopen väsynyt. Hän harkitsi jopa lopettavansa yrityksen toiminnan, koska näköpiirissä ei ollut, että ajat paranevat kovin nopeasti. Hän kuitenkin jatkoi, ja työntekijätkin ovat olleet koko ajan töissä, eikä lomautuksiin ole tarvinnut turvautua.
– Jos olisin talousviisas, olisin ehkä sulkenut heti paikan ja laittanut työntekijät pihalle.
Ollila sanoo, että harva ihminen ymmärtää, kuinka lähellä ravintolat ovat konkurssia.
– Samanlaista on varmasti vaikka musiikkialalalla, ja sitten sanotaan että keksi jotain muuta. Aika talousnero saa olla, että keksii bisnesidean joka tuottaa nopeasti rahaa. Silloin olisit ollut rikas äijä aikapäiviä sitten.
Maaliskuun puolivälissä Härmän Rati kirjoitti vaikeuksistaan Facebook-seinällään.
”Tänään 16 maksettua lounasta. Valitettavasti tällä asiakasmäärällä Rati ei tule kevättä näkemään. Surullista, mutta tosiasia. Meillä ei ole enää minkäänlaista puskurirahastoa olemassa, olemme täysin jokapäiväisten lounastajien varassa. Näillä asiakasmäärillä emme pysty maksamaan henkilökunnalle palkkoja. Ja ilman meidän henkilökuntaa ei ole Ratin lounasta. Eli ensi viikolla meidän on todennäköisesti pakko laittaa ovet kiinni.”
Ihmiset heräsivät. Päivitys sai tuhansia tykkäyksiä ja ”miljardi” kommenttia, Ollila kertoo. Noutolounasten myynti räjähti, ja seuraavana päivänä Härmän Rati myi 250 lounasannosta.
– Onneksi verkkokaupasta näki, että tilauksia alkoi tippua, ja osasin valmistautua. Tavaraa riitti, Ollila sanoo.
Huippumyynti on sittemmin tasaantunut. Lounasasiakkaita pitäisi olla päivässä vähintään 85, jotta yritys pystyisi nollatulokseen. Monesti kävijämäärä jää puoleen tästä: ”jokainen lumisade, jokainen huono ilma, jokainen koronauutisointi, jokainen leviämisen kiihtymisilmoitus vievät meiltä asiakkaita.”
Ollila arvioi, että korvauksia saa tuskin yksikään ravintola niin paljon, että ne vastaisivat lähellekään menetyksiä. Koronan hintaa maksetaan vielä vuosia tästä eteenpäin, ja niukkojen investointien vuosia on edessä.
Hallituksen tiedotusta hän moittii.
– Viime keväänä kun pidettiin tiedotustilaisuuksia, niiden jälkeen kansalaiset olivat tyytyväisiä ja sanoivat, että tulipas paljon informaatiota. Yrittäjät olivat huuli pyöreänä, että eihän tässä tullut mitään oikeaa tietoa siitä, mitä pitää tehdä ensi viikolla.
Sama tilanne on jatkunut oikeastaan koko vuoden. Tälläkään hetkellä Ollila ei täysin varmasti tiedä, mitä ensi maanantaina tapahtuu, saavatko ravintolat avata ovensa vai jatkuuko sulku. Hän sanoo, että tietoa pitää koota lehdistä sekä alueviranomaisten, valtioneuvoston sekä MaRan (Matkailu- ja Ravintolapalvelut) sivuilta.
– Siinä hallitus on epäonnistunut. Tiedotus olisi pitänyt ohjata jollekin, vaikka MaRaan, joka olisi, ranskalaisin viivoin kertonut, mitä pitää tehdä ja mitä ei.