Asetukset liittyvät tämän vuoden alussa voimaantulleeseen terveydenhuoltolain muutokseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan uudistuksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus sekä hillitä kustannusten kasvua. Lisäksi tavoitteena on, että ihmiset pääsevät nykyistä helpommin kiireelliseen hoitoon.
Ministeriön mukaan sen vuoksi erityistä osaamista vaativia erikoissairaanhoidon tehtäviä kootaan isompiin yksiköihin tinkimättä laadukkaista lähipalveluista. Ensihoitopalvelu toimii jatkossakin lähipalveluna.
Ympärivuorokautinen päivystyshoito sairaaloihin
Uuden valtioneuvoston asetuksen mukaan ympärivuorokautinen päivystyshoito on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksinä. Kiireellistä hoitoa järjestetään edelleen päiväsaikaan terveyskeskuksissa.
Päivystyshoito tarkoittaa yleisesti alle 24 tunnin kuluessa yhteydenotosta annettavaa arviointia ja hoitoa, jota ei voida siirtää myöhemmäksi ilman oireiden pahentumista tai vamman vaikeutumista. Siksi sitä tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina.
Asetuksen mukaan kiireellinen vastaanottotoiminta on järjestettävä arkipäivisin ilmoitettuna aikana lähellä asukkaita paitsi, jos potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun turvaaminen edellyttää arvion ja hoidon keskittämistä päivystysyksikköön.
Kiireellistä vastaanottotoimintaa voi olla perusterveydenhuollon vastaanottona tai yhteispäivystyksen yhteydessä. Ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta on järjestettävä silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys järjestetään joko laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloissa tai muissa keskussairaaloissa.
Asetuksessa edellytetään, että laajan päivystyksen sairaaloissa on päivystys muun muassa akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, gastroenterologisen kirurgian, kardiologian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, neurologian, ortopedian ja traumatologian, psykiatrian, radiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoisaloilta.
Terveydenhuoltolain mukaan muilla kuin laajan päivystyksen keskussairaaloilla on aina oikeus sopia erityisvastuualueiden yhteistyösopimuksissa siitä, kuinka laaja päivystys niissä järjestetään. Alueella on otettava huomioon palvelujen saavutettavuus, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen.
Tiettyjä leikkauksia ja vaativaa hoitoa keskitetään
Erikoissairaanhoidon tehtäviä kootaan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen yksiköihin, viiteen tai alle viiteen yliopistolliseen sairaalaan.
Vaativat leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 200 kappaletta vuodessa kootaan viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön. Lisäksi näihin sairaaloihin kootaan tietyt asetuksessa erikseen luetellut tehtävät, kuten neurokirurgia, maksakirurgia, avosydänkirurgia, reumakirurgia, koeputkihedelmöityshoidot ja lasten oikeuspsykiatria.
Kullekin yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetään alueellisia ja valtakunnallisia koordinaatiotehtäviä. Esimerkiksi HYKS koordinoisi valtakunnallista syöpäkeskusta ja elinluovutustoimintaa, TAYS reumasairauksia, TYKS hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöitä ja ylipainehappihoitoa, KYS epilepsiaa ja OYKS terveydenhuollon menetelmien arviointia.
Valtakunnallisesti keskitettävillä hoidoilla tarkoitetaan vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan keskitettäviä tehtäviä. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien on yhdessä sovittava työnjaosta niiden leikkausten, hoitojen ja toimenpiteiden osalta, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 50 kappaletta vuodessa. Lisäksi HYKS:lle säädettäisiin tietyt tehtävät.
Sosiaali- ja terveysministeriö perustaa kansallisen koordinaatioryhmän uudistuksen toteutumisen seurantaa varten. Sairaanhoitopiirit laativat kahdesti vuodessa sosiaali- ja terveysministeriölle selvitykset uudistuksen etenemisestä.