Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii blogissaan maataloudelle 29 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2035 mennessä. Hän pitää maa- ja metsätalousministeriön pohjaesitystä Suomen kansalliseksi CAP-suunnitelmaksi ilmaston kannalta epäonnistuneena ja sanoo, että esitystä on muutettava siten, että maataloustukien avulla päästään selvästi päästövähennysten polulle.
Mikkonen haluaa, että koko 2000-luvun paikallaan pysyneiden maatalouden päästöjen leikkaamiseksi asetetaan päästövähennystavoite.
– Maatalous tarvitsee oman päästövähennystavoitteen. Ellei sen päästöjä saada laskuun, joudutaan toisilla aloilla tekemään päästövähennyksiä merkittävästi nykyisten tavoitteiden päälle. Olen ehdottanut, että maatalouden päästövähennystavoitteeksi valittaisiin MTK:n ja SLC:n ilmastotiekartan keskilinjan tavoite vähentää maatalouden päästöjä 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Uskon, että yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen olisi kaikkien etu, Mikkonen sanoo.
Suomessa valmistellaan parhaillaan Suomen EU:n maataloustukipolitiikan (CAP) kansallista toimeenpanoa vuoteen 2027 saakka. Mikkosen mukaan tuilla on ruoantuotannon ohella kannustettava aiempaa vahvemmin päästövähennyksiin.
Maa- ja metsätalousministeriö laittoi pohjaesityksensä Suomen kansallisesta CAP-suunnitelmasta heinäkuussa lausunnoille. Vihreiden vaatimuksesta uudistuksen ympäristövaikutuksista tehtiin arvio, joka julkaistiin elokuun lopussa.
Mikkosen mukaan arvio paljastaa, että ministeriön esityksen toimet ainoastaan hidastavat maatalouden päästöjen kasvua.
– Maa- ja metsätalousministeriön pohjaesitys Suomen uuden maataloustukijärjestelmän toimeenpanosta on ilmaston kannalta epäonnistunut. On välttämätöntä muokata esitystä Suomen tulevasta maataloustukijärjestelmästä päästöjen kasvun hidastamisesta kohti niiden reilua leikkaamista ennen sen hyväksymistä, hän sanoo.
Mikkosen mukaan toimimatta jättäminen ei ole enää vaihtoehto.
– Tulevaisuudessa kuluttajat vaativat yhä enemmän puhdasta ja vähäpäästöistä ruokaa, ja se on myös pohjoisen maatalouden valtti. Alan tulee olla kehityksessä veturina, jolloin tilanne on sen omassa hallinnassa. On myös epäreilua, että monet viljelijät ovat jo todella pitkään ottaneet ilmaston huomioon, mutta toiset voivat lisätä päästöjä ja sitä kautta toisten hyvä työ valuu hukkaan, hän kirjoittaa.