Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan ruoantuotanto on tällä hetkellä suuri päästöjen lähde, mutta valitsemalla ilmastoviisaita käytäntöjä maanviljelyllä on mahdollisuus pienentää päästöjään ja lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä.
– Moni viljelijä on jo ottanut käyttöönsä ilmastoystävällisempiä tuotantotapoja. Nyt on tärkeää saada ne vallitseviksi käytänteiksi, sillä on selvää, että maataloudessa päästöjä pitää vähentää siinä missä esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa.
Ympäristöministerin mukaan maatalouden ilmastotyö on tehokkainta aloittaa turvepohjaisilta pelloilta, koska niillä saadaan aikaan suurin vaikutus.
– Turvepellot aiheuttavat yli puolet Suomen maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalastamme on vain kymmenyksen. Turvepeltojen päästöt ovat jopa isommat kuin koko Suomen henkilöautoliikenteen.
Ministeri toteaa kuitenkin, että kaikkien turvemaiden viljelykäyttöä ei voida lopettaa, sillä osassa Suomea muunlaista maata ei edes ole tarjolla.
– Onneksi on olemassa monia keinoja viljelykäytössä olevien turvemaiden päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi sopivilla viljelytekniikoilla, vesienhallinnalla, monivuotisten kasvien suosimisella ja kasvivalinnoilla voi tehdä paljon. Näille toimille tarvitaan selkeä kannusteiden kokonaisuus. Ilmastoviisas viljely on mahdollista niin turve- kuin kivennäismailla. Tuottava ja hyvin hoidettu pelto on usein paras vaihtoehto ihmisen, ilmaston kuin muunkin luonnon kannalta, Mikkonen kirjoittaa blogissaan.
Suomessa valmistellaan parhaillaan yhteisen eurooppalaisen maatalouspolitiikan (CAP) kansallista toimeenpanoa. Kansallinen toimeenpanosuunnitelma ulottuu vuoteen 2027 asti ja se vaikuttaa muun muassa maatalousyrittäjien saamiin maataloustukiin.
– Jos emme nyt ota selvästi vahvempaa otetta maatalouden päästöjen vähentämiseksi, on seitsemän vuoden päästä edessä vielä isompi urakka. Päästövähennysten tekemättä jättäminen olisi karhunpalvelus maatalousyrittäjille, Mikkonen sanoo.
Maatalouspolitiikan suuntaa on muutettava asettamalla uudelle CAP:n toimeenpanosuunnitelmalle selvä numeerinen päästövähennystavoite ja ohjaamalla tukia vahvemmin ilmastoa tukeviin toimiin.
– Moni viljelijä tekee ilmastotekoja vapaaehtoisesti, mutta on välttämätöntä, että ympäristön huomioimisesta tulee maanviljelyn lähtökohta koko Suomessa, Mikkonen kirjoittaa.
Hänen mukaansa maataloustukien uudistusta tehtäessä tulisi varmistaa, että ilmastotoimet ovat viljelijöille taloudellisesti kannattavia.
– Maatalouden päästövähennykset on toteutettava oikeudenmukaisesti ja siksi työhön on ryhdyttävä viipymättä. Mitä aikaisemmin aloitamme, sitä reilummalla tavalla päästövähennykset voidaan toteuttaa, Mikkonen toteaa.