Finanssiala ry:n mielestä julkisilla tukitoimilla ei pitäisi tekohengittää sellaista yritystoimintaa, jolle kestävän kehityksen vaatimusten takia ei voi ennustaa tulevaisuutta.
Järjestön teettämässä kansalaiskyselyssä 52 prosenttia vastaajista piti ilmastonmuutoksen huomiointia ensisijaisen tärkeänä koronakriisin jälkeisessä talouden elvytyksessä. Nuorista yli 57 prosenttia oli tätä mieltä.
– Ilmastonmuutos iskee täydellä voimallaan tulevaisuudessa ja siten koskettaa erityisesti nuoria, toteaa kyselyn teettäneen Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari tiedotteessa.
Hänen mielestään elvytyksessä on osattava katsoa koronakriisiä pidemmälle.
– Ympäristöasioiden huomioiminen on finanssialan riskienhallinnan kannalta edelleen olennaista, sillä ympäristöasiat hyvin hoitava yritys pärjää paremmin tulevaisuudessa, Kivisaari painottaa.
Kyselyn vastaajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että koronakriisin haittoja lieventävien yritystukien yhtenä kriteerinä pitäisi olla ilmastonmuutoksen hillintä. Erityisesti nuoret, naiset ja pääkaupunkiseutulaiset olivat ilmastotoimiin sidottujen yritystukien kannalla.
Myös Finanssiala ry peräänkuuluttaa pitkää aikajännettä yritystukien suunnitteluun.
– Julkisten tukitoimien ei pidä tekohengittää sellaista yritystoimintaa, jolle kestävän kehityksen vaatimusten takia ei voi ennustaa tulevaisuutta. Hiilineutraalia, kestävää ja resurssiviisasta Suomea ei saavuteta, mikäli emme luovu ympäristön kannalta haitallisista julkisista tuista, Kivisaari huomauttaa.
Kivisaaren mielestä EU:n valmistumassa oleva kestävyyden luokitusjärjestelmä, taksonomia, voidaan ottaa tukirangaksi sille, millaista yritystoimintaa kannattaa edistää. Julkisilta toimijoilta on edellytettävä kestävyysraportointia tehdyistä tukitoimista.
Norstat Oy:n tekemään kyselyyn vastasi kesäkuun alussa yli tuhat 18–84-vuotiasta suomalaista.