Sairaalahoidon tarvetta on pidetty mahdollisesti luotettavimpana merkkinä koronaepidemian tilasta esimerkiksi tietyn sairaanhoitopiirin alueella.
Tartuntamäärät kertovat epidemian suunnasta, mutta lukemaan vaikuttavat testausmäärät ja niiden jakautuminen väestötasolla. Kuolemantapauksia kirjataan viiveellä, eikä niitä seuraamalla saa tietoja vakavasti sairastuneiden, mutta taudista selvinneiden määrästä.
Myös Suomessa on viime aikoina siirrytty uutisoinnissa päivittäisissä tartuntamääristä kohti sairaala- ja tehohoidon tarvetta. Tuoreen tutkimuksen mukaan nekin voivat antaa varsin harhaanjohtavan kuvan todellisesta epidemiatilanteesta.
Atlantic-lehden mukaan asiaa selvitettiin jo toukokuussa kalifornialaisen sairaalan lastenosastolla. Lääkärit kävivät potilastietoja yksitellen läpi selvittääkseen, oliko koronapotilaaksi merkitty henkilö sairaalassa virusinfektion vai jonkin muun syyn vuoksi. Jopa 40–45 prosenttia potilaista lukeutui kategoriaan, jossa koronainfektio oli löydetty sattumalta muun hoidon ohessa.
Uudessa tutkimuksessa käytiin läpi 50 000 koronapotilaan tietoja yli sadassa amerikkalaisessa sairaalassa. Tutkijat tarkastelivat mahdollista lisähapen tarvetta tai alentunutta happisaturaatiota, mitkä viittaavat koronan vakavaan tautikuvaan. Muussa tapauksessa infektio luokiteltiin lieväksi tai oireettomaksi.
Yhdysvalloissa maaliskuun 2020 ja tammikuun 2021 välillä lievästi sairaiden potilaiden osuus oli 36 prosenttia. Kesäkuuhun mennessä se nousi 48 prosenttiin ja rokotettujen henkilöiden osalta 57 prosenttiin. Noin puolet sairaalahoitoon joutuneista henkilöistä oli näin ollen hoidossa jonkin muun syyn vuoksi, tai heidän taudinkuvansa oli vain lievä.
Epidemiologi Shira Doronin mukaan ilmiön taustalla voi olla se, että tartunnat ovat keskittyneet viime aikoina nuorempiin ikäryhmiin, joiden infektiot ovat yleensä lievempiä. Suurin osa iäkkäämmistä henkilöistä on jo suojattu rokotteilla.
Infektiotautien erikoislääkäri Daniel Griffin huomauttaa, että lievästi sairastuneet eivät usein tarvitse juuri mitään hoitotoimenpiteitä ja kotiutuvat nopeasti. Vakavasti sairaat joudutaan kytkemään hengityskoneeseen ja voivat olla remdesiviiri-viruslääkekuurilla viisikin päivää. Rokotukset ehkäisevät vakavaa taudinkuvaa tehokkaasti myös deltamuunnoksen osalta.
– Ihmiset kysyvät minulta, että miksi ottaa rokote, jos kuitenkin päädyn sairaalaan. Vastaan heille: erona on se, että pääsette myös pois sairaalasta, Griffin sanoo.
