Näiden riskitekijöiden kasauma sekä tietty PNPLA3 -geenin muunnos yhdessä ylipainon kanssa johtavat maksan rasvoittumiseen liittyvään maksa-arvojen kohoamiseen jo lapsilla, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava Anna Viitasalon väitöstutkimus.
Lasten ylipaino on maailmanlaajuisesti merkittävä kansanterveysongelma. Ylipaino ja varsinkin lihavuus ovat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään, jossa henkilöllä on useita tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijöitä.
Näiksi riskitekijöiksi luetaan Viitasalon mukaan perinteisesti ylipaino ja keskivartalolihavuus, lihasten, rasvakudoksen ja maksan insuliiniherkkyyden heikkeneminen ja siihen liittyvä glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, plasman haitallisten triglyseridirasvojen pitoisuuden nousu, plasman hyödyllisen HDL-kolesterolin pitoisuuden lasku sekä verenpaineen nousu.
– Metabolisen oireyhtymän on todettu olevan yhteydessä myös maksan rasvoittumiseen, jota yleinen PNPLA3 -geenin muunnos pahentaa, Viitasalo toteaa väitöstiedotteessaan.
Riskitekijöiden kasauma samankaltainen eri ikäryhmillä
Viitasalo osoitti tutkimuksessaan, että tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijät kasautuvat samankaltaisesti lapsilla ja eri-ikäisillä aikuisilla sukupuolesta riippumatta.
– Riskitekijöiden kasautumisessa keskivartalolihavuus painottui kuitenkin aikuisilla enemmän kuin lapsilla ja kohonnut verenpaine keski-ikäisillä miehillä enemmän kuin lapsilla ja vanhemmilla miehillä ja naisilla, hän kertoo.
Hän havaitsi riskitekijöiden kasautumista kaiken ikäisillä ja ennakko-odotusten mukaisesti riskitekijöiden tasot olivat aikuisilla korkeammat kuin lapsilla.
– Riskitekijöiden kasautuminen lisäsi tyypin 2 diabeteksen, sydäninfarktin ja ateroskleroottisista valtimotaudeista johtuvien ennenaikaisten kuolemien riskiä aikuisilla.
Väittelijä havaitsi niin ikään, että lääketieteessä yleisesti käytettyjä tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijöiden raja-arvojakin matalammat riskitekijätasot ovat haitallisia, jos riskitekijöitä on useampia.
– Näiden sairauksien riskin arvioinnissa tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota useiden riskitekijöiden tasoihin. Kokonaisriskiä tulisi pyrkiä pienentämään ensisijaisesti lapsuusiässä aloitetuilla ja aikuisiässä jatkuvilla terveellisillä elämäntavoilla. Elämäntapamuutosten lisäksi lääkehoito voi olla tarpeen, jos riskitekijöiden tasot ovat korkeat, Viitasalo sanoo.
Yhteisvaikutus nostaa maksa-arvoja lapsilla
Tutkijan mukaa plasman maksaentsyymipitoisuudet olivat ylipainoisilla tiettyä yleistä PNPLA3-geenin muunnosta kantavilla lapsilla korkeampia kuin muilla lapsilla. Lisäksi jo kahden vuoden seurannan aikana maksa-arvot nousivat näillä lapsilla selvästi enemmän kuin muilla. Geenimuunnos ilman ylipainoa ei nostanut maksa-arvoja.
– Löydökset viittaavat siihen, että nimenomaan ylimääräisen kehon rasvapitoisuuden ja PNPLA3-geenin muunnoksen yhteisvaikutus aiheuttaa maksa-arvojen nousua jo lapsuusiässä. Myös ylipaino ja siihen liittyvien riskitekijöiden kasautuminen ilman geenin muunnosta olivat yhteydessä korkeampiin maksa-arvoihin, mutta geenin muunnos pahensi tilannetta merkittävästi, Viitasalo sanoo.
– Tulosten kansanterveydellistä merkitystä korostaa se, että peräti 41 prosentilla lapsista oli kyseinen PNPLA3 -geenin muunnos ja noin 15 prosenttia lapsista oli ylipainoisia, hän jatkaa.
LL Anna Viitasalon väitöskirja Clustering of Cardiometabolic Risk Factors, Liver Enzymes and PNPLA3 Polymorphism with Special Reference to Children tarkastetaan perjantaina 20. maaliskuuta Itä-Suomen yliopistossa.