Eniten epävarmuutta kokevat tila- ja kiinteistöpalvelutyötä sekä hallinto- ja toimistotyötä tekevät. Yliopistoista eniten epävarmuutta koetaan Lappeenrannan teknillisessä, Turun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa (yli 80 % vastaajista).
Viime vuonna useissa yliopistoissa laajat henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut olivat keskeisin epävarmuustekijä. Tänä vuonna irtisanomisten ja lomautusten uhan luoma epävarmuus on selvästi helpottanut, joskin nyt erilaiset ennakoimattomat muutokset yliopistoissa ovat suurin epävarmuutta luova tekijä.
Vastanneista 37 prosenttia nosti ennakoimattomat muutokset keskeisimmäksi epävarmuuden aiheuttajaksi omassa työssään.
– Irtisanomisten päätyttyä työyhteisö elää usein pelon ja epävarmuuden ilmapiirissä. Tilannetta ei toki helpota yliopistoihin kohdistuvat muutospaineet, rahoituksen kokonaistason niukkeneminen lisäpääomittamisesta huolimatta sekä yliopistojen johdon etääntyminen muusta yliopistoyhteisöstä, sanoo YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen.
Myös organisaatiomuutoksiin liittyvät siirrot työtehtävästä toiseen ovat lisänneet epävarmuuden tunnetta työssä ja niistä onkin tullut toiseksi yleisin epävarmuuden aiheuttaja (28 %).
Rahoitusleikkaukset ja organisaatiomuutokset uhkana
Oman työpaikkansa suoranaisesti uhatuksi kokee neljännes kyselyyn vastanneista. Uhkaa työpaikan menetyksestä koetaan erityisesti Lappeenrannan teknillisessä (44 %), Tampereen teknisessä (35 %), Tampereen (32 %) ja Itä-Suomen yliopistoissa (29 %).
Ammattialan mukaan uhka on yleisempää opetus- ja tutkimustyössä (41 %), laboratorio- ja teknisessä työssä (28 %) ja tila- ja kiinteistöpalveluissa (27 %) kuin hallinto- ja toimistotyössä (23 %) tai kirjastotyössä (17 %).
Uhan kokeminen on suurempaa mitä nuoremmasta henkilöstöstä on kyse. Sukupuolen mukaan työpaikan uhatuksi kokemisessa eroja ei ole.
Henttosen mukaan epävarmuutta ja uhkaa tunnetaan useista eri syistä.
– Opetus- ja tutkimushenkilöstö ovat usein toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa ja tilapalveluhenkilöstöä arveluttaa tehtävien ulkoistaminen. Laboratorio- ja tekninen henkilöstö on myös nähnyt ammattikuntansa vähenevän ja tehtävien siirtymisen opetus- ja tutkimushenkilöstölle.
Työpaikkansa uhatuksi kokeneet nimeävät yleisimmiksi uhan syyksi yliopiston budjettirahoituksen tilanteen ja sisäiset organisaatiomuutokset.
Kolmanneksi yleisimmäksi työpaikkaa uhkaavaksi tekijäksi on noussut yliopistojen rakenteellisen kehittämisen hankkeet, joiden osuus vastauksissa (32 %) on lähes tuplaantunut kahdessa vuodessa. Työtehtävien ulkoistamisen merkitys uhan syynä on myös kasvanut selvästi kahdeksalla prosenttiyksiköllä 21 prosenttiin.