Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren toteaa, että valtiovarainministeriön luonnos lakimuutokseksi ei nosta esille yhtään seikkaa, jolla pidennystä voi perustella.
– Kun tavoitteena on estää tiedon mahdollinen vuotaminen vääriin tarkoituksiin työpaikan vaihtuessa, haluttu lopputulos saavutetaan salassapitovelvoitteella. Työllistymismahdollisuuksien rajoittaminen yli puolella vuodella on tässä yhteydessä ylimitoitettu toimenpide.
Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan valtion virkamieslain muuttamista niin, että siirryttäessä julkiselta yksityiselle sektorille valtion ylimpien virkamiesten karenssi pidentyisi enintään vuoteen.
Edellisen kerran eduskunta tyrmäsi hallituksen vastaavan esityksen vuonna 2016, kun nykyistä lakia valmisteltiin. Hallintovaliokunta totesi tuolloin, että 12 kuukauden enimmäiskesto on karenssille liian pitkä ja että kuusi kuukautta riittää varmistamaan, ettei virassa saatuja tietoja voi hyödyntää uudessa työssä väärin.
Löfgren huomauttaa, että kansalaisten luottamusta viranomaisiin ei lisätä pidentämällä karenssia, vaan lisäämällä hallinnon avoimuutta ja osallistavampaa valmistelua ja päätöksentekoa.
– Karenssin on oltava sama kaikille, sillä salassapitovelvoitteeseen kuuluvat asiat eivät riipu karenssin kestosta. Salassapitovelvollisuuden rikkominen ja virassa saadun tiedon hyödyntämiskiellon rikkominen ovat rangaistavia rikoksia. Nämä velvoitteet jatkuvat jokaisen virkamiehen kohdalla myös virkasuhteen päätyttyä.
Valtiosektorin neuvottelupäällikkö Markku Kojo JUKOsta arvioi, että ongelmaksi esityksessä nousee myös nyt ehdotettu sopimussakko.
– Ehdotus kasvattaisi entisestään virkamiesten ja työsopimussuhteessa työskentelevien välistä epäsuhtaa, kun työsopimuslaissa sopimussakko on enimmillään kuuden kuukauden palkka, mutta valtion virkamiehelle sakkoa tulisi 24 kuukautta. Tällainen lopputulos olisi kohtuuton.