Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin tartuntataudin ylilääkäri Asko Järvinen pitää Suomen koronavirustartuntojen kehitystä huolestuttavana.
Järvisen mukaan tällä hetkellä jo kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudulla todetuista tartunnoista on brittimuunnosta. Ylilääkärin mukaan kehitys on huolestuttava, sillä brittimuunnos tarttuu noin 1,5 kertaa helpommin kuin alkuperäinen virus. Myös tauti on rajumpi ja kuolleisuus suurempi.
Tämän rinnalla myös eteläafrikkalaisen virusmuunnoksen osuus on kasvanut.
– Se [brittimuunnos] on vallannut entisen virustyypin alan. Vähän huolestuttavaa on se, että vähän enemmän rupeaa löytymään eteläafrikkalaista muunnosta myös, eli ne eivät ole ihan yksittäisiä [tartuntoja], vaan jo ryppäitä, kuten Turussa opiskelijoiden keskuudessa. Samoin Etelä-Savossa oli myös. Näitä uusia viruksia syntyy, ja ihan viime päivinä on julkistettu ihan uudentyyppisiäkin muunnoksia. Eli virus muuttuu koko ajan, Asko Järvinen totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Asko Järvisen mukaan tällä hetkellä ei ole näkyvissä, että tartuntamäärät kääntyisivät laskuun. Vielä alkuviikosta tilanne näytti Järvisen mukaan toiveikkaammalta.
Tällä hetkellä terveydenhuollon kantokyky vielä kestää, mutta ylilääkärin mukaan se alkaa lähestymään äärirajojaan.
– Ollaan oltu oikeastaan jo neljä viikkoa aika korkealla tasolla. Näyttää siltä, että tämä viikko tulee menemään suunnilleen samalle tasolle tartuntamäärissä täällä Uudenmaan alueella. Eli meillä on noin 3[nbsp]000 viikoittaista tartuntaa, pikkaisen alle. Se on kyllä liian korkea taso.
– Jos vähänkään lähtee ylöspäin, niin hyvin nopeasti ollaan vaikeuksissa, Järvinen varoittaa.
”Kukaan ei tiedä yksittäisen keinon tehoa”
Järvinen toivoo, että nyt esitetyt koronarajoitukset purevat tartuntojen kasvuun. Hänen mukaansa tällä hetkellä tiedetään, että sellaiset toimet kuin mitä nyt esitetään, ovat toimineet ehkä vähän tukalammissakin paikoissa.
– Silloin ehkä vähän hitaammin ja ehkä vähän rajumpina. Iso-Britannia, Irlanti, Tanska, joissa kaikissa tämä niin sanottu brittivariantti on ollut päävirus ja tartuntamäärät ovat nousseet kovasti. Että kyllä tässä keinopakissa nyt on niitä keinoja, jotka ovat tehokkaiksi osoittautuneita. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä kaikkia niistä cocktailissa tarvitaan ja mikä yksittäisten teho-osuus on, Järvinen sanoo.
Tartuntatautien ylilääkäri toteaa, että nyt suunniteltavasta maskipakosta on yksinään ole hyötyä epidemian torjunnassa. Hän vertaa Suomen tilannetta Belgiaan, jossa maskipakko oli voimassa koko syksyn.
– Kun ne tartunnat tulevat lähikontakteista, joissa maskia ei ole käytössä, niin siellä se maski ei toimi, kun se ei ole päällä.
– Maskipakko ei riitä tartuntojen alaspäin saamiseen. Se ei tarkoita, ettei maski käyttäjäänsä tai lähiympäristöään suojaisi.