Suomen rokotekattavuudesta nousi viime viikolla kohu Luodossa ilmenneen tuhkarokkotapauksen vuoksi. THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen arvioi Uudelle Suomelle, että noin kolmasosassa Suomen kunnista tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus jää alle laumasuoman edellyttämän 95 prosentin rajan.
Hän korostaa, että laumasuojan kannalta yksittäisen maakunnan tai kunnan rokotuskattavuus ei kerro kaikkea. Laumasuojalla tarkoitetaan niin korkeaa rokotekattavuutta, että tartuntatauti ei kasva yhteisössä epidemiaksi.
Yksittäisen kunnan lukua oleellisempaa on pystyä arvioimaan, miten todennäköisesti esimerkiksi tuhkarokko leviäisi tartunnan saaneen lähipiirissä.
− Meillä on esimerkiksi antroposofisia yhteisöjä ja Steiner-kouluja ja muita, joissa on alhainen rokotuskattavuus. Niitä on ympäri Suomea. Jos sellaiseen yhteisöön tulee tuhkarokkotapaus ulkomailta, niin riski sen leviämiseen on paikallisesti olemassa, vaikka kunnan rokotuskattavuus olisi muuten 99 prosenttia. Eli jos tämä 1 prosentti sattuu olemaan samassa paikassa, tauti voi levitä, Puumalainen sanoo.
Viime viikolla julkisuuteen tullut Luodon tuhkarokkotartunta on tämän vuoden kahdeksas. Seitsemästä edellisestä ei julkisuudessa ole juuri puhuttu. Puumalaisen mukaan Luodon tapaus on poikkeuksellinen, koska tuhkarokkoa havaittiin juuri sellaisessa yhteisössä, jossa rokotteista on kieltäydytty ideologisista syistä.
− Siihen, että rokotuskattavuus on selvästi matalampi kuin olisi toivottavaa, liittyy kaksi ongelmaa. Ensiksi ei saada sitä terveyshyötyä, mikä rokotuksilla saadaan, elikkä tautitapauksia – eikä vain sellaisia, jotka epidemiana leviävät – on enemmän. Sitten sairastetaan hinkuyskää, influenssaa ja rotavirusripulia enemmän kuin pitäisi. Toinen asia on sitten tämä epidemiariski. Jos tuhkarokon kaltainen tauti iskee tällaiseen [rokottamattomaan] yhteisöön, silloin tästä voi seurata laajempi paikallinen epidemia, Puumalainen sanoo.