Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 137 työssäkäymätöntä 100 työssäkäyvää kohden. Kun syntyvyys on heikko ja huoltosuhde tiukilla, tarvitaan jokaisen työikäisen terveyttä.
– Valitettavasti meillä ei ole varaa sen kaltaiseen ajatteluun, että taloudella ei ole väliä, vaan terveys on itseisarvo, sanoo työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk Talouselämälle.
Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa. Kokonaiskustannukset terveydenhuolloissa ovat noin 20,6 miljardia euroa, josta työikäisen väestön sairaanhoitokustannukset ovat noin kahdeksan miljardia euroa. Työterveyden 800 miljoonan menoista puolet menee sairaanhoitoon. Säästöjä olisi saatavissa.
– Nämä ovat suuria summia, ja hoitopuolella on paljon rahaa pelissä. On selvää, ettei kustannuksia saada nollille, mutta melkoista säästöpotentiaalia siellä on jos esimerkiksi ennaltaehkäisyssä onnistuttaisiin ja sairauksilta ja työkyvyttömyydeltä vältyttäisiin, Schugk sanoo.
Ongelmana on työkyvyttömyyden lisääntyminen, mutta nimenomaan psyykkisten syiden takia perinteisten fyysisten sijaan. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokonaismäärä on vähentynyt, uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien ihmisten määrä on kasvussa.
Alle 37-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä 74 prosenttia johtuu mielenterveyden häiriöistä. Mielenterveyshäiriöt, masennus ja ahdistus ovat myös pääsyinä sairauspäivärahaa saavien työikäisten määrän lisääntymisessä. Mistä tämä ilmiö johtuu?
– Selityksiä on tarjolla kymmenittäin. Onko kyse siitä, että tavallisia elämänilmiöitä käsitellään sairauksina, onko kyse ylidiagnostiikasta, onko hoito puutteellista, onko työelämä muuttunut niin, että epävarmuus lisääntyy? Onko työelämä niin vaativaa, että sairastuttaa ihmisiä? Kaikista näistä on enemmän tai vähemmän ristiriitaista tietoa, vastaa Schugk lehdelle.