Tähän mennessä Turun yliopistollisen keskussairaala Tyksin tehohoito-osastolla on hoidettu kaikkiaan 110 koronapotilasta koko pandemian aikana. Tänään perjantaina viisi potilasta on tehohoidossa.
Tyksin teho-osaston ylilääkärin, dosentti, Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mika Valtosen mielestä jokainen, joka ei vielä ole ottanut koronarokotetta, voisi sen ottaa.
– Se on ihan selvä, että kaikilla rokotteilla voi olla jotain sivuvaikutuksia, mutta niiden riski on ihan eri luokkaa kuin vakavan koronataudin uhka, hän sanoo tiedotteessa.
Koska rokote estää vakavan taudin ja tehohoitoon joutumisen, Valtosen mielestä ei ole epäilystäkään siitä, että rokote kannattaa ottaa.
Koronatehohoitopotilaiden kuolleisuus Tyksissä 11 prosenttia
Tyksin keskimääräinen aika tehohoidossa on 11 vuorokautta. Vuorokausi tehohoitoa maksaa yhteiskunnalle noin 3[nbsp]000 euroa, joten keskimääräinen lasku yhden tehohoitoa vaativan koronapotilaan hoidosta on noin 33[nbsp]000 euroa. Tämän lisäksi mahdollinen muu sairaalahoito ja toipilasaika tuovat lisäkustannuksia.
Tehohoidon kuolleisuus koronapotilailla on Tyksissä noin 11 prosenttia. Koronapotilaiden kuolleisuus on lähes kolminkertainen muiden tehohoitopotilaiden keskimääräiseen kuolleisuuteen verrattuna. Koko tehohoidon kuolleisuus kaikista potilaista oli viime vuonna Tyksissä 3,3 prosenttia. Vuodeosastohoidon kuolleisuus koronapotilailla on Tyksissä 2,5 prosenttia.
Keskimääräinen ikä tehohoidossa olleella koronapotilaalla on 52 vuotta. Heistä 70 prosenttia on ollut miehiä.
Rokottamattomuus suurin riski päätyä tehohoitoon
Syys-marraskuun aikana Tyksin teho-osastolla on ollut 35 koronapotilasta, joista neljällä on ollut kaksi rokotetta. Näistä neljästä kolme on ollut lähemmäs 70-vuotiaita, ja jokaisella heistä on ollut vakavia perussairauksia.
– Toisen sanoen 89 prosenttia tehohoidon koronapotilaista on ollut rokottamattomia nyt syyskuusta tähän päivään asti, Valtonen kertoo.
Rokotettujenkin määrä sairaalassa tulee Valtosen mielestä lisääntymään, koska nyt kun sairautta on näin paljon liikkeellä, niin väistämättä osa joutuu myös sairaala- ja tehohoitoon.
– Heillä on usein joku selittävä tekijä, kuten korkea ikä tai merkittäviä perussairauksia. Jos on perusterve, kahdesti rokotettu, 60-vuotias tai nuorempi, niin riski joutua tehohoitoon koronan takia on kyllä pieni, hän sanoo.
Paine päällä koko ajan
Niin kutsuttuun raskaaseen tehohoitoon on Suomessa tällä hetkellä käytössä noin 250 paikkaa. Koko Suomessa on arvioitu, että omista paikoista maksimissaan 20 prosenttia voidaan osoittaa koronapotilaille ilman merkittävää haittaa muille tehohoitoa tarvitseville potilaille.
Suomessa tämä tarkoittaa siis viittäkymmentä koronapotilasta tehohoidossa. Se tarkoittaa esimerkiksi Helsingissä viittätoista potilasta ja Tyksissä viittä potilasta.
– Meillä on normaalisti 24 paikkaa, mutta meillä on ollut koko syksyn sekä koronan että hoitajaresurssiongelman takia vain 20 tehohoitopaikkaa auki. Meillä on siis neljä paikkaa vähemmän kuin normaalisti. Viisi koronapotilasta kuormittaa osastoamme sen vuoksi jo merkittävästi, Valtonen kertoo.
Hänen mukaansa Tyksissä on siirretty kymmenkunta tehohoitoa vaativaa leikkausta tehopaikkapulan takia tähän mennessä ja tämä uhka jatkuu edelleen.
– Tämä on se surullinen hinta tästä. Muut joutuvat silloin sijaiskärsijöiksi, kun koronapotilaiden määrä kasvaa, Valtonen toteaa.
Koronatilanne näkyy laajemminkin sairaalassa. Se kuormittaa muun muassa päivystystä, diagnostiikkaa ja muitakin kuin infektiovuodeosastoja. Tyksissä on jouduttu uudelleen järjestelmään toimia myös muualla.
Tehohoitopotilaille, jotka selviävät koronataudista, voi myös huonolla tuurilla jäädä pysyviä vammoja.
– Meillä ei ole vielä tarpeeksi aineistoa sanoaksemme mitään varmaa koronapotilaiden jälkivoinnista, mutta tiedämme, että vakavasta sairastumisesta toipuminen kestää aina kuukausia ja joillekin jää myös pysyviä keuhkovaurioita, jotka voivat rajoittaa suorituskykyä lopun elämää, Valtonen sanoo.
Syyskuun alusta 21. marraskuuta asti Tyksiin on otettu 145 koronapotilasta hoitoon infektio-osastolle. Näistä rokottamattomia on ollut 70 prosenttia, kahdeksan prosenttia on saanut yhden rokotteen ja 22 prosenttia on saanut kaksi rokotusta.