Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti perjantaina, että kansanedustajat voivat palata täysistuntosaliin 5. lokakuuta, kun 82 prosenttia kansanedustajista on saanut kaksi koronarokotetta. Se kuitenkin tarkoittaa, että 18 prosenttia eli 36 kansanedustajaa tulevat lokakuussa yhä olemaan rokottamattomia.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoo Ilta-Sanomille toivovansa kansanedustajilta esimerkillä johtamista rokotusten ottamisessa.
– Oman itsensä ja koko yhteiskunnan kannalta. Se on se tapa, jolla me saamme purettua epidemian vaikutuksia ja yhteiskunnan toimimaan toisella tavalla.
Järvinen toteaa pitävänsä mahdollisena, että ”joku kansanedustajista joutuu vielä tulevaisuudessa sairaalahoitoon koronaviruksen takia”.
– En yhtään ihmettelisi, että näkisimme jonkun kansanedustajan sairaalakunnossa. Jos ei heti, niin jossain vaiheessa, jos on rokotukset ottamatta.
Järvinen muistuttaa, että rokote on suositeltavaa ottaa, vaikka tauti olisikin jo sairastettu – rokotteen ottaminen parantaa silloinkin immuniteettia sekä estää tartuttamasta tautia muihin ihmisiin.
Rokotteen jättämättä ottamiseen saattaa joidenkin kansanedustajien kohdalla olla vaikuttanut lääketieteelliset esteet tai muut oman päätösvallan ulkopuolelle jäävät syyt. Esimerkiksi eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion mukaan rokottamattomien iso osuus ei ole yllätys jo siitä syystä, että rokotteita on lähtökohtaisesti henkilön kotikunnassa, jossa niitä ei ole välttämättä saanut viikonloppuna. Kansanedustajat tekevät pääsääntöisesti työtään Helsingissä.
– On ollut käytännön ongelmia muutamilla nuoremmilla kansanedustajilla, hän sanoo IS:lle.