Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvisen mukaan rajoitusten purkamisen mahdolliset vaikutukset Suomen koronavirustilanteeseen alkavat näkyä vasta juhannuksen jälkeen. Järvinen kertoo Helsingin Sanomille, että väestön alttius koronavirukselle ei ole kadonnut ja teoriassa Suomessa voi yhä käydä kuin Italian Bergamossa. Siellä tauti iski rajusti.
Hän kuitenkin rauhoittelee ihmisiä. Järvisen mukaan vaikeat tapaukset saavat suhteetonta huomiota.
– Tämä on kova tauti ja merkittävä pandemia, eikä sitä pidä vähätellä. Yksilötasolla ja etenkin nuorimmilla riski ei kuitenkaan ole korkea.
Laaja asiantuntijoiden ja tutkijoiden joukko on esittänyt Suomelle koronavirusepidemian tukahduttamista. Näin on toimittu esimerkiksi Uudessa-Seelannissa. Asko Järvinen ei kuitenkaan tukahduttamista kannata.
– Se on lähinnä toivomus. Meillä kaikilla on toivomuksia, mutta tärkeää ovat keinot. Miten virus pidetään kurissa, hän sanoo.
Järvisen mukaan tautia on niin kauan, että riittävän moni on sen sairastanut tai saanut rokotuksen. Rokotteen hän ei usko ennusteista huolimatta tulevan vielä vuodessa.
Tärkeimmistä peruskeinoista ollaan ylilääkärin mukaan silti pitkälti samalla linjalla – on testattava ja jäljitettävä. Tämä korostuu etenkin syksyllä, kun mökeiltä palataan kaupunkeihin ja takaisin töihin ja kouluihin.
Asko Järvinen antaa ymmärtää, ettei kesä merkitse epidemian loppua.
– Tämä välirauha pitäisi käyttää siihen, että toivutaan. Toivon mukaan lomalla vähän puhalletaan.
Parempaa hoitoa
Asko Järvisen mukaan koronavirusta on epidemian kuluessa opittu hoitamaan yhä paremmin. Esimerkiksi tehohoidon potilaiden kuolleisuus on laskenut. HUSissa se on ollut 15 prosenttia. Luku on kansainvälisesti vertaillen pieni. Yksi syy on HS:n mukaan se, että iäkkäitä on ollut teholla vain vähän.
Eräs edistysaskel hoidossa on ollut Asko Järvisen mukaan sen tajuaminen, että koronapotilaille syntyy herkästi veritulppia. Tähän puututtiin Suomessa nopeasti lääkityksellä.
Suomessa ehdittiin myös tehdä päätöksiä, koska epidemia lähti täällä myöhemmin kuin monessa muussa Euroopan valtiossa. Asko Järvinen pitääkin pääkaupunkiseudun rajoitustoimia oikea-aikaisina. Esimerkiksi Kainuussa ne olivat taas hänestä liiankin varhaisia.
– Mutta tämä on jälkiviisautta. Poliittiset päättäjät tiesivät, että toimet täytyy tehdä etupainotteisesti. Tarjolla olivat kaikki kauhuskenaariot.