Vaatiessaan kannanotossaan lomaa opiskelijoille, vetosi YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveydentilaa selvittävään tutkimukseen. Sen mukaan noin kolmasosa opiskelijoista kärsii psyykkisistä ongelmista, kuten masennuksesta, ahdistuksesta, stressistä ja uupumuksesta.
Nämä tutkimukset aloitti YTHS:n ylilääkärinä toimiessaan Kristiina Kunttu vuonna 2000. Hänen mukaansa opiskelijat eivät voi huonommin kuin ennen.
– En usko, että nuorten aikuisten tilanne olisi olennaisesti muuttunut. Näistä asioista on vain tullut sallitumpia, niistä on opittu puhumaan ja apua on myös saatavilla. Ennen saatettiin sanoa, että on vatsa kipeä, kun oli liian stigmatisoivaa sanoa, että ahdistaa tai masentaa, Kunttu sanoo Helsingin Sanomille.
Lisäksi Kunttu huomauttaa, että nykyään YTHS:n tutkimukseen vastanneiden määrä on puolittunut noin 30 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että kaikista terveimmät jättävät vastaamatta, jolloin ongelmat korostuvat.
Mielenterveyden ongelmiin liittyvä stigma on käytännössä kadonnut. Samalla suuri määrä erilaisia ongelmia nähdään nyt psyykkisinä. Helsingin yliopiston koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon apulaisprofessori apulaisprofessori Kristiina Brunilan mukaan kyse on ”haavoittuvuuden eetoksesta” ja ”psykokulttuurista”, jossa normaaliin elämään kuuluvat asiat ja vaikeudet alettu luokitella psyykkisiksi ongelmiksi. Useampi opiskelija ja nuori kokee itsensä mielenterveysongelmaiseksi, vaikka siihen ei ole perusteita.
Eniten opiskelijoita stressaa työelämä, mihin on olennaisesti vaikuttanut julkinen keskustelu, jossa korostetaan epävarmuutta ja työelämän murrosta.
– Olen vuosia saarnannut opiskelijoille, että ei ole syytä olettaa, että työmarkkinat olisivat tosi huonot tai että töitä ei olisi. Nämä yleiset oletukset toistuvat jatkuvasti, eikä niille ole perusteita, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan tutkijatohtori Satu Ojala.
Tutkijoiden mukaan totta on sen sijaan se, että työelämä ja elämä ylipäätään kiihtyvät.