Ylilääkäri Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveysyksiköstä muistuttaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että päivä- tai viikkokausien helteellä on juotava paljon. Myös kivennäisaineiden saanti on hänen mukaansa tärkeää, koska hikoilun yhteydessä menetämme suoloja.
– Paras osoitin hellepäivän riittävään nesteytykseen on siis se, että on käytävä säännöllisesti vessassa, Salonen kertoo.
Nestevajauksessa verisuonet supistuvat, jotta verenpaine ei laskisi liikaa ja elintärkeät osat kehoa saisivat verta. Verenpaineen lasku saattaa aiheuttaa huimausta, päänsärkyä ja pyörtymisen.
Jos keho kuivuu entisestään, ihminen muuttuu sekavaksi, sillä vaikutukset yltävät jo aivoihin.
– Aivojen, keuhkojen ja sydämen lämpötila ei saisi kohota liikaa. Jos niin sanottu ydinlämpötila nousee, monet elintoiminnot alkavat luisua pois raiteiltaan, Salonen toteaa.
Tarpeeksi pitkälle päästessään ruumiinlämpötilan nousu ja nestehukka pehmentävät aivot. Keskittyminen huonontuu, tarkkuus ja havaintokyky heikentyvät.
– Tulee sekavuutta ja tajuttomuus. Iho ei pysty enää hikoilemalla poistamaan lämpöä, vaan ydinlämpötila lähtee voimakkaaseen nousuun jopa yli 40 asteen. Silloin on todella hengenvaarallisessa tilassa, Salonen varoittaa.