Määräaikaisuus on edelleen selvästi suurin syy, sillä liiton jäsenistä 56 prosenttia on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Yhä useampi vakinaisessa palvelussuhteessa olevista tuntee työpaikkansa olevan uhattuna, tutkijoista lähes puolet (44 %).
Tutkimuslaitoksissa työskentelevistä tieteentekijöistä peräti 62 prosenttia koki työpaikkansa olevan vaakalaudalla. Tärkein syy on meneillään oleva tutkimuslaitosuudistus ja siihen liittyvät henkilöstövähennykset.
Yliopistoissa pysyvissä työsuhteissa toimivista 22 prosenttia kokee työpaikkansa uhatuksi, pääasiassa yksikön uudelleen järjestelyjen vuoksi.
Jäsenkyselyn tietojen keruuhetkellä henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yhteistoimintaneuvotteluja oli käyty jo kuudessa yliopistossa, joissakin jo useita kertoja.
Epävarmuus saa miettimään uranvaihtoa
Jatkuvassa epävarmuudessa monet tieteentekijät harkitsevat uran vaihtamista. Yliopistoissa työskentelevistä yli puolet (54 %) oli harkinnut yliopistotyön jättämistä.
Edelliseen jäsenkyselyyn verrattuna tilanne on kuitenkin parantunut, sillä silloin yli 70 prosenttia alle 50-vuotiaista vastaajista oli miettinyt yliopistourasta luopumista.
Uusimman kyselyn tuloksissa voi Tieteentekijöiden liiton mukaan pitää hälyttävänä sitä, että tutkijoista kaksi kolmesta (63 %) on kahden edellisen vuoden aikana harkinnut siirtymistä täysin toisiin tehtäviin.
Jäsenkyselyssä kartoitettiin myös työtehtäviin liittyviä muutoksia. Yliopistoissa toimivien tutkijoiden hallintotehtävät ovat roimasti lisääntyneet: vielä vuonna 2004 hieman alle puolet kaikista tutkijoista (45 %) ilmoitti, ettei hallintotehtäviä sisälly työhön – viime vuonna näiltä välttyi ainoastaan joka viides (21 %).
Pätkätyöt ja perhesyyt kansainvälisen liikkuvuuden esteitä
Tutkimuksen mukaan Kansainvälisyys lisääntyy. Perustutkinnon suorittamisen jälkeen joka kuudes vastaaja (16 %) ilmoitti työskennelleensä ulkomailla, kun edellisessä kyselyssä heitä oli vajaa 13 prosenttia.
Suurimmat kivet kansainvälisen liikkuvuuden tiellä ovat selkeiden uranäkymien puute, toimeentulon epävarmuus ja puolison työ.
– Ylätason poliittisen puheen hehkutus kansainvälistymisen autuudesta ei näytä saavan vastakaikua ruohonjuuritasolla. Jos liikkuvuus on todellakin niin tärkeä asia, on kehitettävä mekanismeja, joilla liikkuvuuden esteitä voidaan poistaa. Tilanne, jossa liikkuvuuteen osallistuvat vain perheettömät, riittävän taloudellisen selkänojan omaavat henkilöt ei liene suomalaisen tutkimuselämän kannalta tavoiteltavissa oleva olotila, tutkimuksen tekijät toteavat raportissa.
Kysely lähetettiin 5977 liiton jäsenelle. Vastauksia saatiin 1694. Tutkimuksen tekijöinä toimivat YTT Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta ja KT Juhani Rautopuro Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta.